Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto on pyytänyt Keskuskauppakamarilta asiantuntijalausuntoa hallituksen esityksestä HE 75/2021 vp laeiksi veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain ja veronkantolain väliaikaisesta muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti veronlisäyksestä ja viivekorosta annettua lakia siten, että maksujärjestelyn kohteena olevalle verolle laskettavaa viivästyskorkoa alennettaisiin määräaikaisesti. Viivästyskorko olisi väliaikaisesti korkolaissa tarkoitettu viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksikön asemesta 2,5 prosenttiyksiköllä. Viitekoron ollessa nykyisin nolla prosenttia viivästyskorko olisi 2,5 prosenttia. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia siten, että veron palautuksia ei väliaikaisesti käytettäisi huojennetun maksujärjestelyn kohteena
olevan veron suoritukseksi
Kiitän lausuntopyynnöstä ja lausun Keskuskauppakamarin asiantuntijana kunnioittavasti asiassa seuraavaa.
Tarve verojen maksujärjestelyille
Keskuskauppakamari toteutti viimeisimmän koronakyselyn kauppakamareiden jäsenyrityksille 27.4.2021. Kyselyyn vastasi 2338 yritystä, joista 12,6 % piti välttävänä tai heikkona maksuvalmiuttaan, eli mahdollisuuttaan suoriutua lyhytaikaisista veloista. Heikoimmaksi maksuvalmiutensa arvioivat pienet yritykset, joiden liikevaihto on alle kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Näistä yrityksistä noin 17 % piti maksuvalmiuttaan välttävänä tai heikkona. Keskuskauppakamarin kyselyn tulos tukee sitä näkemystä, että nyt ehdotetuille verojen maksujärjestelyjen huojennuksille on edelleen tarvetta.
Hallituksen esityksessä ehdotettu väliaikainen muutos on siten kannatettava. Viivästyskoron taso Hallituksen esityksen sivuilla 11-12 on katsottu Verohallinnon tietojen pohjalta, että erityisesti suuremmat yritykset olisivat käyttäneet huojennettuja maksujärjestelyjä alhaisen viivästyskoron takia edullisena rahoituskeinona. Tämän vuoksi hallituksen esityksessä on katsottu, ettei viivästyskoron väliaikainen alentaminen 2,5 prosenttiin välttämättä kohdistuisi heikoimmassa tilanteessa oleviin yrityksiin. Keskuskauppakamarilla olevien tietojen perusteella suuret maksukykyiset yritykset voivat tällä hetkellä saada rahoitusta markkinoilta alle prosentin kokonaiskorolla. Suomen Pankin 3.5.2021 julkaiseman tilaston mukaan maaliskuussa 2021 uusien yrityslainojen keskikorko oli 2,01 prosenttia.
Korkotason lisäksi on otettava huomioon, että markkinoille maksetut korot ovat verotuksessa lähtökohtaisesti vähennyskelpoisia, kun taas maksujärjestelyn kohteena oleville veroille lasketut viivästyskorot ovat verotuksessa vähennyskelvottomia.
Edellä esitetyillä perusteilla katson hallituksen esityksessä esitetystä poiketen, ettei 2,5 prosentin suuruinen viivästyskorko ole niin edullinen, että se kannustaisi suuria maksukykyisiä yrityksiä hakeutumaan verojen maksujärjestelyyn rahoituksen saamiseksi. Ottaen huomioon markkinakorkojen tason, viivästyskorkoa voitaisiin alentaa 2,5 prosentista 1-2 prosenttiin.