Viite: E 62/2019 vp
Vihreän siirtymän rahoitusta ja kestävä Eurooppa -investointiohjelmaan koskeva komission tiedoksianto
Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Keskuskauppakamarin lausuntoa valtioneuvoston E-selvityksestä, joka käsittelee komission tiedoksiantoa vihreän siirtymän rahoituksesta ja Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta (E 62/2019 vp). Lausuntonaan Keskuskauppakamari esittää kunnioittavasti seuraavan.
Keskuskauppakamari kannattaa Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelman tavoitetta siirtymisestä ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä. Keskuskauppakamari toteaa, että ilmastonmuutos ja vastuullisuus ovat keskeisessä asemassa myös kauppakamariverkoston toiminnassa. Keskuskauppakamari perusti vuonna 2019 vastuullisuuslautakunnan ja lanseerasi Ilmastositoumus-järjestelmän, jonka tavoitteena on sitouttaa yrityksiä ja yhteisöjä saavuttamaan hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Ilmastositoumukseen liittyen Keskuskauppakamari myös kouluttaa yrityksiä ja yhteisöjä laskemaan ja pienentämään hilijalanjälkeään.
Ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen edellyttää suotuisia puitteita yksityisille investoinneille
Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii onnistuakseen laaja-alaisia toimia vähähiilisyyden edistämiseksi ja fossiiliriippuvuutta korvaavien keinojen rahoittamiseksi. Komission tiedoksiannon mukaan EU:n vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen edellyttää 260 miljardin euron vuotuisia lisäinvestointeja vuoteen 2030 saakka. Komissio on kuitenkin jo ilmoittanut aikovansa esittää suunnitelman, jolla EU:n ilmastotavoitteita tiukennetaan edelleen. Vuotuinen investointitarve tulee siten todennäköisesti olemaan selvästi korkeampi kuin komission tiedoksiannossa esitetty arvio.
Kuten E-selvityksessä todetaan, EU:n talousarvio sekä jäsenvaltioiden julkinen rahoitus eivät yksin riitä näiden investointitarpeiden rahoittamiseen. Siirtymä ilmastoneutraaliin talouteen onnistuu vain, jos siihen saadaan kanavoitua riittävästi yksityisiä investointeja ja jos siirtymässä hyödynnetään muutoinkin mahdollisimman pitkälle markkinamekanismeja, kuten päästökauppaa. Keskuskauppakamari yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että julkisella rahoituksella voidaan kuitenkin vauhdittaa yksityisen rahoituksen suuntautumista vihreisiin kohteisiin. EU:n tulee myös varmistaa, että yksityisille investoinneille on suotuisat ja ennakoitavat puitteet ja käytettävissä olevat rahoitusinstrumentit ovat tarkoituksenmukaiset.
Jotta yksityisiä investointeja saataisiin kanavoitua lisää ilmastoneutraaliin talouteen, pääomamarkkinoiden kehittämiseen tulee edelleen panostaa sekä EU-tasolla että kansallisella tasolla. Sijoitusten suuntaamista kestäviin investointeihin voidaan tukea esimerkiksi valmisteltavana olevan EU:n vihreiden joukkovelkakirjojen standardin avulla.
Niin yksityisen kuin julkisenkin rahoituksen osalta on tärkeää olla johdonmukainen siinä, mitä katsotaan kestäviksi investoinneiksi. Kestävien investointien luokittelun tulisi olla johdonmukaista muun EU-lainsäädännön ja EU:n politiikkalinjausten kanssa. Keskuskauppakamari kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että tuleva asetus EU:n kestävyysluokitusjärjestelmästä (ns. taksonomia-asetus) ja sen nojalla annettavat komission asetukset voivat vaikuttaa merkittävästi suomalaisten yritysten kilpailukykyyn, sillä taksonomia-asetus määrittelee jatkossa pitkälti sen, mitä katsotaan kestäviksi investoinneiksi.
