Suomen tulee ottaa käyttöön uusi kansallinen viisumi, jonka avulla kolmansista maista tulevat opiskelijat voivat aloittaa opintonsa heti lukuvuoden alussa, vaikka oleskelulupaprosessi olisi vielä kesken. Kauppakamarit vaativat, että opiskelijoiden oleskelulupaprosesseja sujuvoitetaan muun muassa keventämällä opiskelijoiden toimeentulon vaatimuksia ja muuttamalla henkilöllisyyden todistamiseen liittyviä käytäntöjä.
Lukukausimaksujen käyttöönotto Suomessa ei ole romahduttanut ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää. Tulijoita riittää edelleen, mutta maahantulo takkuaa pahasti oleskelulupaprosessin takia. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat opiskelijat pitää saada Suomeen jouhevasti viimeistään lukuvuoden alkaessa. Maahanmuuttoviraston mukaan marraskuun puolivälissä oli vireillä noin 900 ensimmäistä kertaa haettua oleskelulupahakemusta.
”On kestämätöntä, että korkeakoulujen maksavia asiakkaita ja meidän tulevaa korkeasti koulutettua työvoimaa ei saada jouhevasti maahan. Tämä ei tee hyvää Suomen maakuvalle tulevaisuutta ajatellen”, Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen sanoo.
Kauppakamarit ehdottavat, että Suomessa otettaisiin käyttöön uusi kansallinen viisumi, joka mahdollistaisi kolmansista maista tulevien opiskelijoiden opintojen aloituksen lukuvuoden alkaessa, vaikka oleskelulupaprosessi olisi edelleen kesken. Viisumilla saisi opiskella enintään kolme kuukautta, jonka aikana oleskelulupaprosessi saatetaan päätökseen.
“Jo nyt Schengen-viisumilla saa opiskella enintään kolme kuukautta, mutta sen käyttö oleskelulupahakemuksen ollessa vireillä ei ole Schengenin säännöistä johtuen mahdollista. Siksi tarvitaan uusi kansallinen viisumi, jolla voidaan ratkaista tämä ongelma”, Valtonen sanoo.
Toimeentulon edellytysten tarkastaminen on yksi opiskelijoiden oleskelulupaprosessia hidastava tekijä. Opiskelijoiden oleskelulupaprosessissa tulisi olla mahdollisimman vähän muita kriteerejä yleisten maahantulon edellytysten lisäksi. Näin ollen toimeentulon edellytysten tarkastamisesta voitaisiin käytännössä luopua siirtymällä samaan kohteluun kuin EU- ja ETA-alueelta tulevilla.
”Tällä hetkellä kolmansista maista tulevilta vaaditaan varsin tiukka osoitus toimeentulon edellytyksistä. Kahden vuoden opiskeluita varten pitää olla tilillä 13 440 euroa. Olennainen kysymys on, kuinka monella suomalaisella tai EU:n kansalaisella on vastaava summa tilillään opintojen alkaessa”, kysyy Valtonen.
Myös henkilöllisyyden todistaminen aiheuttaa viivästyksiä opiskelijoiden oleskelulupaprosessissa. Suomen edustustoverkko maailmalla ei ole kaiken kattava eikä tässä mielessä riittävästi resursoitu. Henkilöllisyyden todistamisessa pitääkin selvittää siirtymistä malliin, jossa ensimmäinen tunnistautuminen tehdään sähköisesti ja lopullinen henkilöllisyyden todistaminen vasta maahan tultaessa.
Yksi syy opiskelijoiden oleskelulupahakemusten ruuhkautumiseen ja käsittelyn viivästymiseen on oleskelulupahakemuksen jättäminen viime tingassa. Tämä ongelma voidaan ratkaista selvittämällä, onko korkeakouluille mahdollista antaa oikeus käynnistää oleskelulupaprosessi siinä vaiheessa, kun opiskelija hyväksyy opiskelupaikkansa.
Keskeistä on myös hyödyntää digitalisaatio ja automatisointi mahdollisimman laajasti oleskelulupaprosesseissa. Koko oleskelulupaprosessi pitää palvelumuotoilla yksinkertaisemmaksi ja virheellisesti täytettyjä hakemuksia vähentäväksi.
”Suomen maahanmuuttopolitiikalla pitäisi edistää maahanmuuttoa, ei hankaloittaa sitä erilaisten pelkojen takia. Tarvitaan iso muutos ajattelutapaan ja yhteinen tavoite kasvattaa erityisesti työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa”, sanoo Valtonen.