EU:n yhtenäispatenttijärjestelmä alkaa tänään

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Minna Aalto-Setälä. Kuva: Elmo Eklund

Uusi yhtenäispatenttijärjestelmä tuli voimaan 1. kesäkuuta. Se toi mukanaan sekä mahdollisuuksia että uhkia suomalaisille yrityksille. Uusi eurooppalainen patentointijärjestelmä tulee olemaan suomalaisille yrityksille tärkeä, sillä meillä patentoidaan paljon keksintöjä suhteessa väkilukuun ja uusi järjestelmä tulee muuttamaan alaa.

Yhtenäispatentilla (Unitary Patent, UP) voi yhdellä hakemuksella suojata keksinnön kaikissa mukaan liittyneissä EU-maissa, joita on tällä hetkellä yhteensä 17. Myös Suomi on mukana ja tulevina vuosina jäsenmaiden määrän oletetaan kasvavan. Osana yhtenäispatenttijärjestelmää toimintansa aloittaa myös yhdistetty patenttituomioistuin (Unitary Patent Court, UPC). Se käsittelee sekä yhtenäispatentteja että perinteisiä eurooppapatentteja koskevia riitoja.

Uutta yhtenäispatenttia haetaan Euroopan patenttivirastosta

Uudessa järjestelmässä patentin saa voimaan mukana olevissa EU-maissa yhdellä hakemuksella ja yhdellä maksulla. Yhtenäispatentin saa, kun hakee Euroopan patenttiviraston (EPO) myöntämälle eurooppapatentille yhtenäistä vaikutusta kaikkien mukaan liittyneiden EU-maiden alueelle. Jatkossa perinteisen eurooppapatentin hakeminen ei muutu, vaan sitä haetaan jatkossakin EPO:sta. Perinteinen eurooppapatentti tulee kuitenkin saattaa erikseen voimaan kussakin halutussa sopimusvaltiossa eli hakijan on haettava jokaiseen haluamaansa maahan erillinen patentti. Patenttisuojaa pystyy hakemaan Euroopassa yhtenäispatentin ja perinteisen eurooppapatentin lisäksi kansallisella tasolla joka maassa erikseen.

Uuteen järjestelmään kuuluu olennaisena osana yhdistetty patenttituomioistuin, jolla on yksinomainen toimivalta. Jos yhtenäispatentista aiheutuu erimielisyyksiä, riidat ratkaistaan keskitetysti yhdistetyssä patenttituomioistuimessa. Se käsittelee sekä uusiin yhtenäispatentteihin liittyviä erimielisyyksiä että perinteisiä eurooppapatentteja koskevia riitoja. Niiden osalta ei enää tarvita useissa eri EU-maissa käytäviä samaa keksintöä koskevia päällekkäisiä oikeudenkäyntejä, sillä UPC-tuomioistuimen tuomio tulee voimaan automaattisesti kaikissa järjestelmään liittyneissä maissa. Uuden tuomioistuimen päätöksien oletetaan aikaansaavan yhtenäistävän vaikutuksen patentteja koskevaan eurooppalaiseen oikeuskäytäntöön.

Yhdistetyn patenttituomioistuimen keskusjaosto toimii Münchenissä ja Pariisissa. Järjestelmään liittyneet maat ovat voineet perustaa paikallis- ja aluejaostoja. Muutoksenhakutuomioistuin on Luxemburgissa. Suomessa on oma paikallisjaosto markkinaoikeuden yhteydessä, eli yhtenäispatentteja koskevia riitoja voidaan käsitellä myös Suomessa.

Eurooppapatentin haltija voi jättää oman keksinnön uuden UPC-tuomioistuimen toimivallan ulkopuolelle tekemällä niin kutsutun opt out -ilmoituksen, jolloin mahdolliset riidat käsitellään aivan kuten aiemmin kunkin maan omassa tuomioistuimessa. Ilmoituksen voi tehdä milloin vaan seuraavien seitsemän vuoden siirtymäajan aikana. Tämä sillä edellytyksellä, ettei omaa patenttia vastaan ole ennätetty tehdä kannetta uudessa tuomioistuimessa.

Miten uusi järjestelmä vaikuttaa yrityksiin?

Uusi eurooppalainen patenttijärjestelmä on merkittävin muutos mitä alalla on tapahtunut vuosikymmeniin. Tavoitteena on turvata eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Yhtenäispatentti vaikuttaa olennaisesti suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiin ja kilpailutilanteeseen sisämarkkinoilla. On todennäköistä, että Suomessa voimassa olevien patenttien määrä kasvaa, mikä voi rajoittaa erityisesti kotimarkkinoilla toimivien yritysten toimintavapautta. Yritysten tuleekin seurata tilannetta ja pitää huolta siitä, etteivät niiden tuotteet tai palvelut loukkaa jonkun toisen toimijan patentteja. Kannattaa huomioida, että myös riski joutua mukaan patenttiriitaan voi kasvaa.

Parhaassa tapauksessa yhtenäispatentista voi muodostua varteenotettava vaihtoehto, kun patentinhakija miettii itselleen kustannuksiltaan tehokasta ja hyvää tapaa suojata tuotteensa ja palvelunsa. Viime kädessä patentinhakijat päättävät, miten ja kuinka hyvin uusi järjestelmä lähtee toimimaan. EU:n sisämarkkina on kiinnostava talousalue ja erityisesti Euroopan ulkopuoliset toimijat ovat ilmaisseet jo nyt kiinnostusta käyttää uutta järjestelmää. Toivotaan kuitenkin, että yhtenäispatentista on hyötyä erityisesti eurooppalaisille yrityksille ja että se myös parantaa sisämarkkinan toimintaa ja talouskasvua.

Aalto-Setälä Minna

Minna Aalto-Setälä

Johtava asiantuntija, IPR ja digitalisaatio

+358 44 032 0054

Kategoriat:Energia, IPR, Minna Aalto-Setälä