Päätöksentekijät voisivat nyt tehdä kolme liikettä, jotka tukevat ydinvoiman roolia osana puhtaan energian työkalupakkia, kirjoittaa Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.
Fennovoiman omistajien päätös purkaa sopimus Rosatomin kanssa oli ainoa oikea. Pyhäjoen hankkeen epävarma jatko avaa kuitenkin kysymyksen, mikä on uuden ydinvoiman tulevaisuus Suomessa.
Euroopan maat kulkevat ydinvoiman suhteen eri suuntiin. Laitoksiaan sulkevista maista Belgia antoi ydinvoimalle jatkoaikaa, mutta sota ei ole toistaiseksi kääntänyt Saksan päätä. Sen sijaan esimerkiksi Ranska, Alankomaat ja Britannia suunnittelevat uuden ydinvoiman rakentamista.
Ydinvoima on merkittävässä roolissa Suomen tavoitellessa hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä. Päästötön, toimitusvarma ja edullinen sähkö tukee teollisuuden sähköistymistä ja investointien sijoittumista Suomeen. Päätöksentekijät voisivat nyt tehdä kolme liikettä, jotka tukevat ydinvoiman roolia osana puhtaan energian työkalupakkia.
Ensinnäkin päätös ydinvoima pitäisi sisällyttää EU:n kestävän rahoituksen taksonomiaan.
Komissio on antanut ydinvoimasta esityksen, jota käsitellään vielä neuvostossa ja parlamentissa ennen säädöksen voimaantuloa. Ydinvoiman tulo taksonomiaan korostaisi, että EU-sääntely suhtautuu eri energiamuotoihin teknologianeutraalisti ja huomioi tutkijoiden ydinenergiaa koskevat näkemykset. Siksi merkitys on laajempi kuin vain rahoitusmarkkinoita koskeva.
Toiseksi päättäjillä pitäisi olla periaatteellinen valmius rakentaa Suomeen uutta ydinvoimaa.
Sanna Marinin hallitus ilmoitti jo ohjelmassaan, että käytössä olevien ydinvoimaloiden jatkolupiin suhtaudutaan myönteisesti. Hallitus voisi mennä pidemmälle ja ottaa lähtökohtaisesti myönteisen kannan uuden ydinvoiman rakentamiselle Suomeen.
Linjaus vähentäisi poliittista epävarmuutta, mikäli jokin yksityinen toimija haluaa suunnitella Suomeen uutta laitosta tai Pyhäjoen hankkeelle etsitään uutta laitostoimittajaa. Ydinenergialain asettamat tiukat ehdot pitävät huolen, että lopullinen harkinta säilyy turvallisuus- ja lupaviranomaisilla.
Kolmanneksi pienydinreaktoreita koskevaa sääntelyä pitäisi sujuvoittaa.
Pienet ydinreaktorit (SMR) voivat olla sähköntuotannon lisäksi yksi ratkaisu kaupunkien kaukolämpöön. Lausunnoilla olevassa hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa tunnistetaan tarve arvioida pienreaktoreiden lupavaatimuksia ja asemaa lainsäädännössä. Kansainvälistä yhteistyötä standardoinnissa tarvitaan, jotta sarjavalmisteisten reaktoreiden skaalaedut voidaan hyödyntää tehokkaasti. Hyvä sääntely-ympäristö edistäisi pienreaktoriteknologian kehittämistä ja käyttöönottoa Suomessa.
Nämä kolme askelta tukisivat ydinvoiman markkinaehtoista edistämistä Suomessa. Ydinvoima ei kilpaile uusiutuvan energian kanssa, vaan molempia tarvitaan. Uusia ydinenergiahankkeita syntyy, jos ne ovat kannattavia.
Kirjoitus on alunperin julkaistu Kauppalehdessä 16.5.2022.
