Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuoden 2021 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:N muuttamisesta (HE 142/2020 VP)

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto on pyytänyt Keskuskauppakamarilta asiantuntijalausuntoa hallituksen esityksestä HE 142/2020 vp laeiksi vuoden 2021 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta.

Lausun Keskuskauppakamarin asiantuntijana kunnioittavasti asiassa seuraavaa.

Ansiotulojen veroperusteet

Hallituksen esityksen mukaan tuloveroasteikon tulorajoja korotettaisiin noin 2,5 prosentilla. Tuloverolakiin ehdotetuilla muutoksilla työtulovähennyksen enimmäismäärää sekä kertymä- ja poistumaprosentteja samoin kuin kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin. Tavoitteena on, että ansiotulojen verotus ei kiristy ansiotason nousun ja inflaation johdosta. Hallituksen esityksen mukaan kokonaisuutena katsottuna työn verotus kuitenkin kiristyy kaikilla tulotasoilla, kun otetaan huomioon ansiotason nousu sekä palkansaajien veronluonteisten maksujen muutokset. Keskituloisen kohdalla verotus kiristyy noin 0,2 prosenttiyksiköllä ja enimmillään noin 0,4 prosenttiyksiköllä.

Keskuskauppakamari pitää ansiotuloverotuksen kiristämistä vääränsuuntaisena toimenpiteenä. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan tilanteessa, jossa Suomen talous tarvitsee kipeästi kasvua ja lisää työtä, työllisyyttä voitaisiin vahvistaa ja yksityistä kulutusta lisätä keventämällä ansiotuloverotusta kautta linjan.

Keskuskauppakamarin 2.9.2020 toteuttamassa kyselyssä kauppakamareiden jäsenyrityksiltä kysyttiin, minkä veron alentaminen olisi kaikista hyödyllisintä ajatellen työllisyyden ja Suomen kilpailukyvyn parantamista. 75 prosenttia kyselyyn vastanneista yli 3 000 yrityksestä nosti tärkeimmäksi keinoksi työn verotuksen alentamisen.

Keskuskauppakamari ehdottaa palkansaajien käytettävissä olevien tulojen kasvattamista verotuksen keinoin keventämällä ansiotuloverotusta kautta linjan.

Liikenteen työsuhde-edut

Työsuhdeauton verotusarvoa ehdotetaan alennettavaksi vuosille 2021-2025 170 eurolla kuukaudessa niiden autojen kohdalla, joiden autoverolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu hiilidioksidipäästö on 0 grammaa kilometriä kohden.

Työsuhdematkalipun verovapautta ehdotetaan muutettavaksi siten, että lippu olisi verovapaata tuloa 3 400 euroon asti vuodessa. Joukkoliikenteen osuus työsuhde-etuna tarjottavasta liikkumispalvelupaketista katsottaisiin työsuhdematkalipuksi. Työsuhdepolkupyöräetu ehdotetaan säädettäväksi verovapaaksi eduksi 1 200 euroon asti vuodessa. Joukkoliikenteen henkilökohtaisen matkalipun ja polkupyöräedun verovapaa enimmäismäärä olisi kuitenkin yhteensä 3 400 euroa.

Sähköautojen latausetu työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä ehdotetaan säädettäväksi verovapaaksi eduksi vuosille 2021–2025. Työsuhdesähköauton latauslaite katsottaisiin osaksi työsuhdeauton lisävarusteita.

Hallituksen esityksen mukaan liikenteen työsuhde-etujen tavoitteena on lisätä ajonaikana nollapäästöisiksi katsottavien autojen osuutta työsuhdeautokannassa sekä lisätä pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikkumisessa.

Keskuskauppakamari pitää ehdotettuja toimenpiteitä oikeansuuntaisina siltä osin, kun ne yksinkertaistavat verotettavan tulon laskentaa ja keventävät ansiotulojen kireää verotusta. On hyvä, että autoedun verotusarvon alennus koskee teknologianeutraalisti kaikkia ajonaikana nollapäästöiseksi määriteltyjä työsuhdeautoja, vaikka edun piirissä tällä hetkellä ovat käytännössä vain täyssähköautot.

Toimenpiteiden vaikuttavuuden kannalta voi olla positiivista, että verotuen voimassaoloaikaa pidennettiin hallituksen esitysluonnoksessa olleesta kolmesta vuodesta viiteen vuoteen. Esimerkiksi sähköautojen latauspisteiden hankkiminen yritysten pysäköintihalleihin voi olla merkittävä investointi työnantajayrityksille, jolloin verokannustimien vaikuttavuus edellyttää sitä, että verotukselliset edut olisivat pysyviä tai vähintäänkin pitkäaikaisia. Vastaavasti työsuhdeautojen leasing- tai käyttökaudet ovat tyypillisesti 3-4 vuoden mittaisia, joten aiemmin ehdotettu työsuhdeautojen verotusarvon määräaikainen alentaminen vuosille 2021-2023 ei olisi ehtinyt vaikuttaa niihin tilanteisiin, joissa työsuhdeautojen leasing- tai käyttökaudet päättyvät seuraavan kerran vuosina 2023-2024.

Julkisessa keskustelussa on noussut esiin ehdotetun polkupyöräedun laajuuteen liittyviä kysymyksiä. Polkupyöräedun verokohtelu on epäselvä esimerkiksi tilanteessa, jossa kahden vuoden mittaisen leasingjakson aikana työnantaja on maksanut leasingmaksuja pyörän hankintahinnan ylittävän määrän, ja työntekijä saa lunastaa pyörän leasingilleantajalta omistukseensa arvoon, joka on 25 % pyörän hankintahinnasta riippumatta pyörän käyvästä arvosta lunastushetkellä. Polkupyöräedun laajuutta olisi hyvä selventää joko valtiovarainvaliokunnan mietinnössä tai Verohallinnon ohjeella.

Urheilutulon jaksottaminen

Urheilijarahastoon siirrettävän tulon vuotuista enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 100 000 eurosta 200 000 euroon ja vähintään vuoden kestänyt työttömyys lisättäisiin erityiseksi syyksi, jonka perusteella rahastoituja varoja voisi nostaa suunniteltua nopeammin.

Esitys on kannatettava.

Tilapäinen työskentely erityisellä työntekemispaikalla

Tilapäisen työskentelyn enimmäisaikaa erityisellä työntekemispaikalla pidennettäisiin määräaikaisesti kolmesta vuodesta kolmeen ja puoleen vuoteen, jos kolmen vuoden määräaika päättyisi 1.1.-31.12.2021 välisenä aikana.

Esitys on kannatettava.

Tulotietojärjestelmästä annetun lain muutos

Tulotietojärjestelmästä annettua lakia muutettaisiin siten, että kuntien ja kuntayhtymien oikeus saada tietoja tulotietojärjestelmästä laajennettaisiin koskemaan eräiden palvelusetelien arvon määräämistä varten tarvittavia tietoja. Muutoksen tavoitteena on yksinkertaistaa palvelusetelien arvon määräämisessä sovellettavia menettelyjä ja vähentää hallinnollista taakkaa.

Esitys on kannatettava.

Kategoriat:Verotus