Euroopan komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) laajentamisesta naapurissa oleviin kolmansiin maihin.
Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan Suomen kannassa tulisi vahvemmin nostaa esille liikenneyhteydet Venäjälle jokaisen liikennemuodon osalta. Tavaraliikenne Suomen ja Venäjän välillä on merkittävä osa EU:n ulkorajoilla tapahtuvaa taloudellista toimeliaisuutta. Lisäksi rautatieyhteys Kiinasta Venäjän läpi palvelee koko unionia, tästä syystä Suomen ja Venäjän välisen infrastruktuurin on palveltava liikennettä saumattomalla tavalla, se on koko unionin etu.
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetuksen (EU) 2021/1153 ja asetuksen (EU) No 913/2010 muuttamisesta ja asetuksen (EU) 1315/2013 kumoamisesta
Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan Suomen on tavoiteltava olemassa olevien velvoitteiden täyttämistä TEN-T ydinverkolla vuoteen 2030 mennessä. Perusmuistion valtioneuvoston kantaosiossa todetaan seuraavasti:
”Valtioneuvosto tarkastelee TEN-T-verkkoa koskevia vaatimuksia ja verkon laajuutta erityisesti valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja sen mukaisen kansallisen väyläpolitiikan näkökulmasta. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että asetuksen verkkoja koskevat vaatimukset mahdollistavat verkkojen kehittämisen ja kansallisen väylärahoituksen tarkoituksenmukaisen käytön valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. ”
Suomen intressissä on ollut olla osana eurooppalaisia liikenneverkkoja, joille on yhteisesti EU-tasolla määritelty vaatimukset ja laajuus. Keskuskauppakamari korostaa näkemyksenään, että Suomen omat tavoitteet liikenne 12-suunnitelmaan ja kansalliseen väylärahoitukseen eivät ohjaa TEN-T verkkojen kehittämistä Euroopassa, vaan Suomen 12-vuotinen suunnitelma ja väylärahoitus tulee nähdä osana TEN-T verkkojen kehittämistä. TEN-T verkoilla on EU-rahoitusaspektin lisäksi merkittävä rooli sisämarkkinoiden toimivuuden edistäjänä ja Suomen ei tule jäädä sivuun tästä kehityksestä. Lisäksi Keskuskauppakamari korostaa näkemyksenään, että TEN-T ydinverkko tulisi nähdä testikäytävänä liikenteen uusille ratkaisuille ja vaihtoehtoisille polttoaineille, ei ainoastaan kulueränä.
Ehdotamme seuraavaa kursiivilla merkittyä muutosta tekstiin:
”Valtioneuvosto tarkastelee TEN-T-verkkoa koskevia vaatimuksia ja verkon laajuutta erityisesti Suomen eri alueiden saavutettavuuden ja Suomen saavutettavuuden näkökulmasta sekä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja sen mukaisen kansallisen väyläpolitiikan näkökulmasta. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että Suomi vaikuttaa aktiivisesti asetuksen verkkoja koskevien vaatimusten osalta, siten että ne mahdollistavat verkkojen kehittämisen ja kansallisen väylärahoituksen tarkoituksenmukaisen käytön valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. ”
Keskuskauppakamari yhtyy yleisellä tasolla valtioneuvoston näkemykseen siitä, että asetuksen tulee mahdollistaa Suomen kansallisten erityispiirteiden huomioiminen. Haluamme kuitenkin korostaa sitä, että asetusehdotus antaa jo joustomahdollisuuksia, jotka voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön kansallisten erityisolosuhteiden huomioimiseksi. Keskuskauppakamari suhtautuu suurella varauksella nykyistä laajempien joustomahdollisuuksien edistämiseen osana asetuksen uudistamista. Tässä yhteydessä haluamme tuoda myös esiin hk-luvuista johtuvat ongelmat suhteessa Suomen EU-rahoituksen hyödyntämiseen. Väljemmillä kansallisilla tulkinnoilla mahdollistaisimme Suomelle suuremman saannon, kuten muissa meitä vastaavissa jäsenmaissa on tehty.
Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan Suomen tulisi suhtautua positiivisesti komission ehdotuksessa oleviin uusiin raportointivelvollisuuksiin. Raportointivelvollisuuksien mukanaan tuoma hallinnollinen taakka tulee kasvattamaan jäsenvaltioiden työmäärää, mikäli raportointia tehdään vain tätä kyseistä asetusta varten. Suomen tilanne 12-vuotisen liikennejärjestelmän, investointisuunnitelman ja liikenneverkon strategisen tilannekuvan dokumentoinnin osalta auttaa meitä tuottamaan tarvittavat tiedot komissiolle jo olemassa olevasta aineistosta. Samaan aikaan Keskuskauppakamari näkee, että raportointi on Suomen etu. Huomioiden CEF-2 hakujen suuret rahoitusmahdollisuudet, on Suomen etu, että kaikkien jäsenmaiden CEF-2 rahoituksen käyttöä valvotaan tarkasti komission toimesta.
Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan TEN-T vaatimuksia ei tule pyrkiä täyttämään liikenteen ohjauksen keinoin, vaan liikenteen ohjauksen keinot täydentävät TEN-T vaatimusten täyttämistä. On tärkeää eurooppalaisen yhteen toimivuuden näkökulmasta, että jäsenvaltioiden keskuudessa yhdessä sovittua vaatimustasoa liikenneverkoille ei monimutkaisteta tai ohiteta liikenteen ohjauksella.
Keskuskauppakamari pyytää poistamaan seuraavan kursiivilla olevan kohdan:
”Koska CEF-rahoitusta ei ole Suomen maanteille juurikaan saatavilla, valtioneuvosto pitää hyvänä, että maanteiden laatuvaatimuksia on asetusehdotuksessa ydinverkon osalta lievennetty ja määräaikaa siirretty eteenpäin. Valtioneuvosto pyrkii kuitenkin vaikuttamaan siihen, että maanteiden vaatimuksia edelleen joustavoitettaisiin. Turvallisten raskaan liikenteen pysäköintialueiden kysyntä riippuu liikennemääristä ja alueen turvallisuudesta, minkä vuoksi niitä koskevan sääntelyn ei tulisi asettaa vaatimuksia, jotka eivät perustu kysyntään.”
Asetusehdotuksen mukaan maanteiden ydinverkon vaatimuksia ei ole lievennetty määräajan osalta vuodesta 2030 vuoteen 2040 eikä laatuvaatimuksia maanteiden osalta ydinverkolle ole lievennetty.
Keskuskauppakamari yhtyy Suomen kantaan koordinaattoreiden vahvemmasta roolista.