VN/15277/2020
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Keskuskauppakamarilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi. Esitys liittyy keskeisiltä osiltaan EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden 2021-2027 alkamiseen vuonna 2021. Sääntelyn päälinjat säilyisivät nykyisen kaltaisina ja avustusjärjestelmä muodostuisi jatkossakin kahdesta avustusmuodosta, yrityksen kehittämisavustuksesta ja toimintaympäristön kehittämisavustuksesta. Avustuksia myönnettäisiin erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille ja avustuksilla on tarkoitus edistää muun muassa talouskasvua, työllisyyttä sekä yritysten innovaatiotoimintaa ja kilpailukykyä.
Keskuskauppakamari pitää esitysluonnosta ja sen tavoitteita kannatettavina sekä sääntelyn päälinjoja selkeinä. Merkittävänä uudistuksena luonnoksessa esitetään, että yrityksille säädettäisiin mahdollisuus saada poikkeuksellisissa oloissa kehittämisavustusta toiminnan tukemiseksi, sopeuttamiseksi ja maksuvalmiuden turvaamiseksi. Covid-19-pandemia on osoittanut, että varautuminen äkillisiin ja ennalta-arvaamattomiin häiriötilanteisiin on tarpeellista. Ehdotettu sääntely mahdollistaisi joustavuuden arvaamattomissa tilanteissa ja on siksi erittäin hyvä uudistus avustusjärjestelmään.
Esitysluonnoksen mukaan lain tavoitteena on erityisesti pk-yritysten uudistuminen, kasvu, kansainvälistyminen ja kilpailukyky. Näiden kannatettavien tavoitteiden lisäksi Keskuskauppakamari ehdottaa, että lain tavoitteisiin esityksen perusteluissa lisättäisiin myös yritysten poikkeusolojen toimintaan varautumisen kehittäminen.
Keskuskauppakamari pitää hyvänä, että avustusten painopiste säilyy pienissä ja keskikokoisissa yrityksissä, mutta pitää tärkeänä, että suurten yritysten mahdollisuus saada avustuksia säilytetään Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutuilla alueilla. Avustuksia myönnettäessä huomiota tulee kiinnittää ennen kaikkea hankkeiden vaikuttavuuteen järjestelmän tavoitteiden näkökulmasta. Yritysten ja muiden toimijoiden yhdenvertaisuus ja tasapuolinen kohtelu vaativat myös, että yrityksen kehittämisavustuksen ja toimintaympäristön kehittämisavustuksen myöntökriteerit ovat mahdollisimman yhteneväisiä eri puolilla Suomea ja että rahoitusta jaetaan EU-sääntöjen puitteissa tasapuolisesti koko maahan.
Lakiluonnos määrittelee sääntelyn päälinjat selkeästi, mutta jättää merkittävän määrän mahdollisia yksityiskohtia päätettäväksi asetustasolla. Keskuskauppakamari toivoo, että sidosryhmiä kuullaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa asetuksia valmisteltaessa, jotta myös asetusten valmistelu voidaan toteuttaa mahdollisimman laajaan tietopohjaan perustuen.
Lopuksi Keskuskauppakamari haluaa kiinnittää huomiota avustusjärjestelmän käyttöön liittyvien ohjeistusten selkeyteen sekä tarpeeseen minimoida avustusten käyttöön liittyvä hallinnollinen byrokratia. Esitettyyn lainsäädäntöön liittyvän ohjeistuksen ja käytännön prosessien valmistelussa on pyrittävä asiakaslähtöiseen palvelumuotoiluun niin, että avustusjärjestelmä on mahdollisimman selkeä ja helppokäyttöinen.
