Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta tutustua ohjeluonnokseen autoveron vientipalautuksesta. Uusi vientipalautusta koskeva ohje selkeyttää autoverolain tulkintaa ja toimii ohjeistuksena verkkosivuille koottuja erillisohjeita paremmin. Toteamme samalla, että myös aiemmin lausunnoilla olleet ohjeet käytetystä ajoneuvosta maksettavan autoveron määräytymisestä ja käytetyn henkilöauton autoverotuksessa sovellettavan veroprosentin määrittämisestä ovat tärkeitä täydennyksiä Verohallinnon verkkosivuille koottuihin ohjeisiin. Uudet syventävät tarpeen tullen päivitettävissä olevat ohjeet yhteen autoverotuksen kannalta olennaisia tulkintoja.
Olemme koonneet lausuntoon muutamia huomioita ohjeistuksen sisällöistä.
Veroviranomaisen oikeus esittää ajoneuvolle tarkastus
Ohjeluonnoksen perusteella veroviranomaisella olisi oikeus määrät ajoneuvo esitettäväksi tarkastusta varten katsastuksen suorittajalle ajoneuvon liikennekelpoisuuden tarkastamiseksi. Tämä vaatimus on ulkomaille myytävien ajoneuvojen osalta epätarkoituksenmukainen, sillä autoveron vientipalautusta voidaan hakea vasta, kun ajoneuvo viety pysyvästi ulkomaille. Käytännössä tämä tarkoittaa ajoneuvon rekisteröintiä ulkomaille, rahtikirjaa ulkomaille viennistä tai muuta riittävää selvitystä maastaviennistä. Koska vientipalautusta voidaan hakea vasta maastaviennin jälkeen, autoa ei ole mahdollista enää tarkastaa Suomessa. Näkemyksemme mukaan liikennekelpoisuuden tarkastamiseksi riittää se, että ajoneuvo on määräaikaiskatsastettu sille määritetyn katsastusajankohdan mukaisesti.
Kolaroituna lunastettujen autojen tunnistamiseksi vientipalautushakemuksessa voitaisiin kerätä tietoa auton vakuutushistoriasta, jolloin tieto lunastuksesta voitaisiin tarvittaessa tarkistaa vakuutusyhtiöstä.
Vientipalautuksen määrä
Ohjeluonnoksen mukaisesti autoveroa palautetaan se määrä, joka samanlaisesta autosta kannettaisiin, jos se verotettaisiin käytettynä ajoneuvona viennin ajankohtana. Tässä yhteydessä ohje olisi tarpeen linkittää valmisteilla olevaan ohjeeseen käytetyn ajoneuvon autoveron määrästä, jossa on kuvattu yksityiskohtaisesti auton arvonmääritystä. Koska arvonmäärityksessä on käytössä ns. tavanomaisten alennusten vakiintunut laskentatapa (5 % + 750 euroa / 1 500 euroa), tilastollisessa mallissa käytössä olevasta 3–15 prosentin epävarmuusvähennyksestä on perusteltua luopua kokonaan. Lähtökohtaisesti suuri mekaaninen epävarmuusvähennys lisää käytettyjen autojen maahantuontia ja vähentää käytettyjen autojen maastavientiä, sillä se pienentää tuonnissa perittävää autoveroa ja vastaavasti pienentää maasta vietävästä autosta saatavaa autoveron palautusta. Tämäntapainen taloudellinen kannuste ei palvele autokannan nopeamman uudistumisen tavoitetta ja käytettyjen autojen viennin ja tuonnin tasapainoa.
Vuokrattavien autojen vientipalautusta koskeva ohjeistus tulisi sisällyttää samaan ohjeeseen
Autoverolle voi hakea maahantuonnin yhteydessä autoverolain 31 §:n mukaisesti vähennystä, mikäli kyse on autosta, joka vuokrataan Suomessa käytettäväksi enintään viiden vuoden ajaksi. Auto on tällöin vietävä maasta vuokrasopimuksen päättyessä.
Määräaikaisesti vuokrattavien autojen verotusta koskeva ohjeistus olisi tarpeen sisällyttää vientipalautusta koskevaan ohjeeseen, sillä vuokrattuina autoverotettujen myöhemmin maasta vietävien autojen verovähennyksessä on kyse ennakolta saatavasta vientipalautuksesta. Nämä ohjeet on tällä hetkellä koottu Verohallinnon sivustolle sekä yritysasiakkaiden että henkilöasiakkaiden sivuille käytännössä samansisältöisinä.
Vientipalautuksen käsittelyprosessi
Autovero vähentää käytettyjen autojen vientiä Suomesta, sillä vaikka autossa jäljellä oleva autovero palautetaan viennin yhteydessä, palautettavan veron määrä ei ole tarkalleen tiedossa autoa ulkomaille myytäessä ja palautusta haettaessa. Erityisesti harvinaisempien arvoltaan suurten autojen vertailuhintaa ei ole Suomen markkinoiden perusteella mahdollista määritellä, jolloin lopullisen vientipalautuksen määrä ei ole tiedossa auton myyntihetkellä. Palautusta koskevien hakemusten käsittelyaika on Verohallinnon oman arvion mukaan 4–8 viikkoa. Mikäli ajoneuvolle pitää määritellä verotusarvo manuaalisesti, käsittelyaika voi pidentyä useilla viikoilla. Pahimmillaan useiden kuukausien mittainen epävarmuus palautettavan autoveron määrästä vähentää autoliikkeiden mahdollisuutta myydä ajoneuvoja ulkomaille, sillä autoveropalautuksen määrään liittyvää riskiä ei ole mahdollista lisätä ajoneuvon hintaan. Vientipalautuksessa tulisi pyrkiä soveltamaan kaavamaista vähennystä tai ennakkoarviomenettelyä, jolloin palautettavan autoveron määrä olisi ennakoitavissa ennen auton myyntiä ulkomaille.
Autoveron vientipalautuksen laajemmat muutostarpeet
Suomen ikääntyneen autokannan uusiutumisen ja suomalaisen autokaupan EU-markkinoilla toimimisen kannalta olisi tärkeää, että käytettyjen autojen vienti olisi nykyistä vilkkaampaa. Autoverolakiin kirjattu vientipalautuksen edellytys, jonka mukaan auton tulee olla enintään 10 vuotta vanha, tulisi tulevissa verouudistuksissa poistaa, jotta myös vanhempien autojen maastavienti olisi taloudellisesti perusteltua. Vaikka EU-oikeudellisesti onkin hyväksyttyä rajata vientipalautus vain enintään 10 vuotta vanhoihin autoihin, Suomen autokannan nuorentamisen ja kotimaisen autokaupan kilpailukyvyn kannalta ikärajaus ei ole tarkoituksenmukainen. Ikärajauksen poistamisen lisäksi autoverolaissa olevaa vaatimusta palautettavan veron minimimäärästä tulisi maltillistaa nykyisestä 500 euron tasosta esimerkiksi 300 euroon.
Vientipalautusta koskeva hakemus on autoverolain mukaisesti jätettävä 30 päivän kuluessa maastaviennistä. Hakemuksen tekemiselle jäävä aika on lyhyt ja sitä tulisi pidentää siten, että vientipalautusta voisi hakea esimerkiksi 3–4 kuukautta maastaviennin jälkeen.
Hanna Kalenoja
Johtava liikenneasiantuntija
hanna.kalenoja@chamber.fi
+358 50 534 4750