Lunastuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien uudistaminen

Oikeusministeriö on pyytänyt 8.7.2021 Keskuskauppakamarilta lausuntoa hallituksen esityksestä laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lausunto pyydettiin antamaan sähköisesti, lausuntopalvelu.fi –sivuston kautta.

Muutosten keskeisenä tarkoituksena on lunastettavan omaisuuden haltijan aseman turvaaminen sekä perustuslaissa turvatun täyden korvauksen toteutuminen. Nämä tavoitteet on esitetty myös Marinin hallitusohjelmassa. Lunastettavasta omaisuudesta tulisi määrätä käyvän hinnan sijasta sen markkina-arvoa vastaava täysi korvaus. Lisäksi lunastuskorvaukselle esitetään suoritettavaksi 15 %:n suuruinen korotus johtuen omaisuuden arviointiin liittyvistä epävarmuustekijöistä. Myös asunto- ja elinkeinotakuun soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi.

Keskuskauppakamari pitää lunastuslain uudistamista hyvänä asiana. Lunastuslain korvaussäännökset ovat olleet voimassa yli 40 vuotta. Keskuskauppakamari on antanut asiassa aiemmat lausunnot koskien lunastuslainsäädännön korvausperusteiden tarkistamista sekä arvonleikkaussäännösten poistamista.  

Keskuskauppakamari pitää tarkoituksenmukaisena, että kohteenkorvauksen perusteeksi esitetään käyvän arvon sijaan markkina-arvoa. Markkina-arvo on yleisesti kiinteistöarvioinnissa käytettävä termi, jolle on muodostunut myös kansainvälisesti laajasti hyväksytty, kansainvälisiin kiinteistöarviointistandardeihin (IVS) perustuva määritelmä. Keskuskauppakamari pitää tarkoituksenmukaisena myös arviointimenetelmien etusijajärjestyksestä luopumista, jolloin arviointimenetelmä voidaan valita tapauskohtaisesti sellaiseksi, että se luotettavimmin johtaa täyden korvauksen mukaiseen arvoon. Toisaalta arviointikäytännössä tulee jo nykyiselläänkin valita kohteeseen parhaiten soveltuva arviointimenetelmä. Keskuskauppakamari pitää hyvänä myös sitä, että perustelutekstiin on otettu maininta siitä, että vaativien kohteiden arvioinnissa on syytä pyrkiä tekemään arviointilaskelmat useammalla kuin yhdellä menetelmällä.

Keskuskauppakamari yhtyy työryhmän näkemykseen arvioinnin epävarmuudesta. Keskuskauppakamari suhtautuu tämän vuoksi myönteisesti esitykseen siitä, että lakiin otettaisiin säännös lunastuskorvauksen korottamisesta laissa säädettävällä prosenttiosuudella niissä tilanteissa, kun arvioinnin epävarmuudesta johtuen ei päästäisi täyteen korvaukseen. Korotuksen tulisi kuitenkin olla esitettyä korotusprosenttia (15 %) maltillisempi, esimerkiksi 10 %, koska suuri korotuskerroin saattaisi heijastua haitallisesti alueiden hankkimiseen vapaaehtoisin kaupoin.

Keskuskauppakamari kannattaa asunto- ja elinkeinotakuun soveltamisalan laajentamista. Sijoitusomaisuuden rajaaminen tämän laajennuksen ulkopuolelle on perusteltua. Keskuskauppakamari kannattaa myös lunastustoimikunnan kokoonpanoa koskevien säännösten keventämistä siten, ettei uskottujen miesten käyttäminen olisi enää välttämätöntä kaikissa tilanteissa.

Keskuskauppakamari toteaa vielä, että hankkeen vaikutuksista on hyvä tehdä jälkiarviointi noin 2-3 vuoden kuluttua siitä, kun muutokset ovat tulleet voimaan. Jälkiarvioinnin perusteella on mahdollista ryhtyä toimenpiteisiin, jos lunastuskorvausperusteiden muuttamisella ja lunastuskorvauksen prosenttimääräisellä korottamisella on ollut toisenlaisia (negatiivisia) vaikutuksia kuin mitä työryhmämietinnössä on arvioitu.     

Kategoriat:Lainsäädäntö, Raisa Harju