EU:n ajettava transatlanttisia suhteita aktiivisemmin – maailmankauppaa järjestellään nyt uusiksi 

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka. Kuva: Liisa Takala.

EU:n pitää aktivoitua kauppapoliittisessa vaikuttamisessaan ja sen on ajettava voimakkaammin transatlanttisen kumppanuuden konkreettista vahvistamista. EU:n on pidettävä huolta, ettei Yhdysvallat luo säädöksiä, jotka aiheuttavat uusia kaupanesteistä eurooppalaisille kumppaneille ja yrityksille. Transatlanttinen blokki ei saa heikentää itseään kasvattamalla sisäistä kilpailua, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka.

Maailmankauppa hakee nyt uutta järjestystä: blokit vahvistuvat ja vastakkainasettelu kiristyy. Sellaisessa tilanteessa tapahtuu aina suuria muutoksia ja EU:n on pidettävä puolensa kauppapolitiikan uudelleenjärjestäytymisessä. 

”On tärkeää kiinnittää huomiota Yhdysvaltain ja Kiinan suhteiden kehitykseen. Kiina nähdään Yhdysvalloissa suurena uhkana ja sen kanssa varaudutaan jännitteiden kasvuun. Geopoliittinen tilanne on kasvattanut huolta toimitusketjuista ja Kiina-riskistä. Riippuvuutta Kiinasta halutaan vähentää tosissaan. Tämä uusi tilanne Yhdysvaltain ja Kiinan suhteissa avaa uusia mahdollisuuksia myös EU:lle”, Toivakka sanoo. 

Yhdysvaltojen täydellinen irtikytkentä Kiinasta tuskin on mahdollista globaalien toimitus- ja arvoketjujen maailmassa, mutta Toivakka uskoo, että nyt määritellään uudelleen maiden keskinäisriippuvuuden ehdot. 

 ”Yhdysvaltojen kiristynyt suhtautuminen Kiinaan avaa entistä enemmän mahdollisuuksia EU:n ja Yhdysvaltojen kauppapoliittisten suhteiden vahvistamiselle. Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteiden kehittymisellä voi olla suuria vaikutuksia myös Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin”, Toivakka sanoo. 

Toivakan mukaan taloudellista ja kaupallista kumppanuutta EU:n ja Yhdysvaltojen välillä on edelleen vahvistettava. Protektionismi kuitenkin voimistuu Yhdysvalloissa edelleen ja Amerikka Ensin-ajattelu on vahvoilla. EU ja eurooppalaiset yritykset mielletään kumppaneiksi, mutta silti kotimaisuusvaatimukset ja erilaiset verohelpotukset kotimaiselle tuotannolle vaikuttavat haitallisesti eurooppalaisten yritysten kilpailukykyyn ja markkinoillepääsyyn. 

Yhtenä esimerkkinä on äskettäin Yhdysvalloissa hyväksytty inflaation vähentämispaketti Inflation Reduction Act (IRA).  Se on samalla myös maan historian suurin ilmastonmuutokseen vastaiseen taisteluun kohdistuva taloudellinen panostus. 

”Paketti tarjoaa kovia kannusteita kotimaisille toimijoille kasvihuonepäästöjen vähentämiseen ja uusiutuvan energian kasvattamiseen. Tukitoimet ja kotimaisuusvaatimukset rajataan koskemaan Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa valmistettavia ilmastoystävällisiä ratkaisuja, mutta EU on ulkopuolella. Vaarana on, että investointihalukkuus Eurooppaan heikkenee ja kaupan esteet kasvavat edelleen tietyissä tuoteryhmissä”, Toivakka sanoo.   

Toivakan mukaan EU:n onkin voimakkaammin vaikutettava yritysten markkinoillepääsyn ongelmien ja kaupan esteiden vähentämiseksi. Yhdysvaltojen on osoitettava päätöksin ja teoin eurooppalaisen kumppanin strateginen merkitys. 

Transatlanttisten suhteiden edistäjänä voisi Toivakan mukaan toimia EU:n ja Yhdysvaltain välinen kauppa- ja teknologianeuvosto (Trade and Technology Council, TTC). 

”Transatlanttisen tiivistyvän suhteen kannalta olisi tärkeää, että TTC-neuvostossa tapahtuisi rivakampaa edistymistä muun muassa ICT-standardien, tekoälyn, alustojen ja myös vihreän teknologian alueilla. Yritykset toivovat myös konkreettisia tuloksia ja tiiviimpää yhteistyötä toimitusketjujen häiriöiden sekä kaupan esteiden vähentämiseksi”, Toivakka sanoo. 

Suomen tunnettuus kasvanut Nato-prosessin aikana 

Yhdysvallat on Suomen tärkein kauppakumppani EU:n ulkopuolella ja Suomen toiseksi tärkein kauppakumppani Ruotsin jälkeen, kun lasketaan yhteen sekä tavarat että palvelut. Tavaravienti on ollut kasvussa jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa ja Suomen palveluvienti on merkittävää. Suomen tunnettuus on kasvanut Nato-jäsenyysprosessin aikana ja Suomen maine on hyvä. 

Toivakan mukaan uudessa kauppapoliittisessa maailmanjärjestyksessä suomalaiselle osaamiselle ja tiivistyvälle yhteistyölle on kasvavaa kysyntää. 

”Hyvänä esimerkkinä ovat hävittäjäkaupat, jotka raottavat suomalaisille yrityksille vaikeasti avautuvia ovia. Puolustusteollisuus on yksi maailman suojelluimpia kaupan aloja ja yhteistyö voi olla arvokasta niin siviili- kuin puolustusalan yrityksille”, Toivakka sanoo. 

Kategoriat:Politiikka, EU, Kansainväliset asiat, Muut