EU:n Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin – mutta tärkeintä ovat vaikutukset sotaisaan naapuriin

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka. Kuva: Liisa Takala

Eurooppa-neuvosto teki päätöksen uudesta pakotepaketista 24.-25.2. välisenä yönä. Tietojen mukaan pakotepaketti saadaan valmiiksi perjantaina 25.2. myöhään illalla tai viimeistään lauantaina 26.2. EU:n asettama pakotepakki sisältää muun muassa merkittäviä vientirajoituksia sekä rajoitteita pankkeihin ja rahoitusmarkkinoihin. Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka sanoo, että keskeisintä epävarmassa ja epävakaassa tilanteessa on pyrkiä takaamaan yrityksille kaikki saatavilla oleva tieto pakotteista ja niiden vaikutuksista yrityksille.

”Näillä läntisten maiden päättämillä pakotteilla ei sotaa lopeteta, mutta niillä vaikutetaan Venäjän sotilaalliseen kykyyn ja mahdollisuuksiin kehittyä teknologiseksi osaajaksi.  Pakotteiden tarkoitus on estää Venäjää kehittämästä ja uudistamasta yhteiskuntaansa. Erityisesti pakotteilla varjellaan sitä, ettei Venäjä saisi uuden ja kehittyneen teknologian muodossa apua sotatoimiinsa”, Toivakka sanoo. 
 
Toivakan mukaan pakotteet osuvat Venäjään lujasti, mutta vaikutukset näkyvät maassa pidemmällä aikavälillä. Rahoitussektoriin kohdistuvat pakotteet sekä EU:sta että Yhdysvalloista ovat kovia ja ne syövät Venäjän keräämiä puskureita. Pakotteet voivat kohdistua laajasti suomalaisiin yrityksiin myösvoimakkaiden teknologian vientikieltojen vuoksi.  
 
”Pakotteiden tarkkoja vaikutuksia yrityksiin on vaikea arvioida, sillä ne vaikuttavat eri aloihin ja erikokoisiin yrityksiin hyvin eri tavalla. Venäjän kauppaa käyviin yrityksiin haittavaikutuksia voi kohdistua laajastikin rahoitus- ja vientipakotteiden takia. Kyse on mittavasta pakotepaketista, jonka toimet voivat kohdistua laajasti suomalaisiin yrityksiin voimakkaiden teknologia- ja vientipakotteiden vuoksi.  
 
Keskuskauppakamarista muistutetaan, että epävarma ja nopeasti muuttuva tilanne saattaa synnyttää pakotepakettien osalta ymmärrettävän tietokatveen, jolloin laajoista pakotepaketeista ei ole saatavilla ajantasaista tietoa heti eri sektoreille ja yksittäisille yrityksille.  
 
”Haluamme Keskuskauppakamarissa olla kaikin tavoin auttamassa, että tieto pakotteiden konkreettisista vaikutuksista kulkee yrityksiin, heti kun se on olosuhteisiin nähden mahdollista. Tärkeintä on varmistaa epävarmassa ja epävakaassa tilanteessa yritysten ajantasainen tiedonsaanti, jotta yritykset voivat jatkaa liiketoimintaansa mahdollisimman sujuvasti olosuhteista huolimatta”, Toivakka sanoo.  
 
”Suomalaiset yritykset ymmärtävät, että naapurissamme asuu hieno kansa, mutta arvaamaton ja sotaisa diktaattori. Vaikka pakotteet heijastuvat haittavaikutuksina yritysten liiketoimintaan, ne hyväksytään, sillä pakotteet nähdään välttämättömänä keinona estää Venäjän raa’at sotatoimet Euroopassa”, Toivakka sanoo.  

Toivakka muistuttaa, että suomalaisyrityksille riittää kysyntää kansainvälisillä markkinoilla. 
 
“Vaikka yritysten toimintaympäristö on muutoksessa poliittisten ja taloudellisten riskien lisääntyessä kansainvälisillä markkinoilla, markkinamahdollisuuksia riittää maailmalla myös huomattavan paljon helpommissa liiketoimintaympäristöissä”, Toivakka päättää.

Kategoriat:Kansainväliset asiat, Venäjä-pakotteet, Ukraina, EU, Muut