Keskuskauppakamari pitää avoimen korkeakoulun tutkintomallia tervetulleena uudistuksena, mutta varoittaa sen muuttuvan tarpeettoman monimutkaiseksi. Myöskään hallituksen esittämä maksujärjestelmä ei ole Keskuskauppakamarin mukaan toimiva.
Nykyisin henkilö voi suorittaa avoimessa korkeakoulussa käytännössä kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot, mutta tutkintoa ei voi saada ilman erillistä tutkinto-opiskelijan statusta. Keskuskauppakamari katsoo, ettei uudistus riittävästi korjaa tätä epäkohtaa, jos avoimen korkeakoulun on otettava opiskelijat virallisesti sisään ja määritettävä heille opintoajat.
”Avoimen korkeakoulun tutkinto-opiskelun tulee palvella ennen kaikkea jo tutkinnon suorittaneita ja työelämässä olevia, jotka täydentävät osaamistaan joustavasti omaan tahtiin. Nyt uudistus on muodostumassa tähän tarpeeseen liian monimutkaiseksi”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Hallitus ehdottaa, että tutkintoa avoimessa korkeakoulussa suorittavilta voitaisiin periä vähintään koulutuksen kustannukset kattava maksu. Tämä loisi avoimeen korkeakouluun erillisen maksujärjestelmän riippuen siitä, tähtääkö opiskelija tutkintoon vai ei.
Keskuskauppakamarin mukaan ehdotus ei ole yhdenvertaisuuden näkökulmasta kestävällä pohjalla.
“Selkein ratkaisu olisi, että avoimen korkeakoulun maksut määräytyvät samalla tavalla kaikille opiskelijoille riippumatta siitä, tavoittelevatko he tutkintoa vai yksittäisiä opintoja. Ei ole perusteltua rakentaa kahta erilaista maksujärjestelmää avoimen korkeakoulun sisälle”, Pulkkinen sanoo.
Lyhyttutkinnot vastaisivat työelämän tarpeisiin
Keskuskauppakamarin mukaan tutkintouudistus ei yksin ratkaise työelämän osaamistarpeita, sillä työuran aikana tarvitaan yhä useammin mahdollisuuksia täydentää osaamista nopeasti. Suomeen tarvitaan noin 60 opintopisteen laajuisia lyhyttutkintoja, joita korkeakoulut ovat esittäneet.
“Kaikkeen osaamistarpeeseen ei tarvita kokonaista korkeakoulututkintoa. Työelämä hyötyisi merkittävästi mahdollisuudesta suorittaa nopeasti ja joustavasti työmark-kinoilla tunnustettuja lyhyttutkintoja. Nämä ovat jo kansainvälisesti hyvinkin yleisiä”, Pulkkinen sanoo.
Keskuskauppakamari katsoo, että yhdessä avoimen tutkintopolun, lyhyttutkintojen ja ensikertalaisten vahvemman aseman kanssa uudistus voisi nostaa Suomen koulutustasoa, vahvistaa jatkuvaa oppimista ja vastata paremmin työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin.
