Suomen julkisen talouden odotetaan velkaantuvan tänä vuonna paljon. Suomen Pankin tuoreen ennusteen mukaan julkinen velka tulee kasvamaan noin 11 miljardilla eurolla vuonna 2020.
”Suomen julkinen talous tulee ottamaan reilusti velkaa vuonna 2020 ja sille ei oikeastaan voi mitään. Verotusta tai sosiaaliturvaa ei voi tai pidäkään muuttaa niin nopeasti, ettei velka kasvaisi. Suomessa on laaja julkinen talous ja sen vuoksi automaattiset vakauttajat toimivat suhdannekäänteissä julkisia menoja kasvattaen ja tuloja alentaen”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
Kotamäen mukaan kasvanut velkaantuminen tuo päättäjille lisää vastuuta.
”Jos hallitus ottaa näin paljon velkaa, mutta jättää sopeutustoimien yksityiskohdat tulevaisuuteen, lisää se epävarmuutta”, Kotamäki sanoo.
Taloustieteen nobelisti Bengt Holmström pohti vastikään Yleisradion haastattelussa, että lääkkeen kehittäminen koronavirukseen vähentäisi sairastumisen kustannuksia ja epävarmuutta ja sitä kautta kriisi häviäisi hyvin nopeasti.
Jos hallitus ottaa näin paljon velkaa, mutta jättää sopeutustoimien yksityiskohdat tulevaisuuteen, lisää se epävarmuutta
”Samalla tavalla kuin koronavirustartunnan kustannuksia saa vähennettyä lääkkeen avulla, saa velkaantumisen kustannuksia pienennettyä päättämällä konkreettisista toimenpiteistä, joilla velkaantuminen tasapainotetaan”, Kotamäki pohtii.
”Lisäksi tiedämme, että aina, mutta varsinkin kriisitilanteissa epävarmuus on myrkkyä. Epävarmuuden hälventäminen kuuluu onnistuneeseen kriisin hoitoon”, Kotamäki sanoo.
Hallitus linjasi neljännen lisätalousarvion yhteydessä tavoitteesta vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa BKT:een vuosikymmenen loppuun mennessä. Linjauksen mukaan keskeinen osa kestävyystiekarttaa ovat työllisyyttä vahvistavat toimet.
”Hallituksen linjauksen kanssa on helppo olla samaa mieltä. Mutta mitä se tarkoittaa konkreettisesti? Olemme tässä vaiheessa yhtä viisaita kuin yli vuosi sitten, kun hallitus aloitti. Eli konkretiaa on vähän, mutta spekulaatiota ja sitä kautta epävarmuutta sitäkin enemmän. Ymmärrettävästi koronakriisi on lisännyt hallituksen työtaakkaa ja vaikeuskerrointakin, mutta se ei muuta talouden rakenteellista näkymää: toimia tarvitaan”, Kotamäki sanoo.
Monella on unohtunut, että hallituksen työllisyyttä miettivät työryhmät jatkavat edelleen toimintaansa.
”Jo nyt olen skeptinen työllisyysryhmien tulosten suhteen. Tavallisesti työmarkkinajärjestöt eivät ole vapaaehtoisesti valmiita luopumaan saavutetuista eduistaan eikä tämä tilanne ole poikkeus. Työllisyysryhmistä ei todennäköisesti tule mitään. Yleensä toki julkisia menoja ollaan valmiita lisäämään, mutta se ei valitettavasti ole ratkaisu Suomen rakenteellisiin ongelmiin. Muussa tapauksessa Suomen talouden rakenteet olisivat Ranskan jälkeen OECD-maiden toisiksi parhaalla tolalla. Näin ei tietenkään ole”, Kotamäki laukoo.