Komission tuore ehdotus Euroopan elvyttämisestä käynnistää rahanjaosta tiukan keskustelun, johon Suomikin joutuu valitsemaan kantansa, arvioi Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori. Suomen on syytä varmistaa, että akuuttien elvytystoimien ohella Euroopan unionissa sovitaan samalla pidemmän aikavälin toimista Euroopan kansainvälinen kilpailukyky varmistaen ja tehostetaan Suomelle elintärkeiden EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta.
Vuoren mukaan komission ehdottama elvytysrahasto voi olla tärkeä rakennuspalikka talouden nopeassa toipumisessa, mutta ratkaisevaa tulee kuitenkin olemaan se, miten EU:n sisämarkkinat toimivat ja miten Euroopan talous pärjää maailmantaloudessa koronakriisin jälkeen. ”On hyvä, että Suomi korostaa EU-maiden ensisijaista vastuuta taloudestaan, mutta meidän ei pidä nyt jäädä kiinni vain velkakeskusteluun,” muistuttaa Vuori.
Ensin Euroopan maat nopeasti tolpillensa, sitten katse kasvuun
Euroopan yhteisen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että koronakriisin moukaroimat Etelä-Euroopan maat autetaan jaloillensa. Pitkällä aikavälillä niiltä voidaan edellyttää toimia ylivelkaantuneen taloutensa tervehdyttämiseksi.
”Suomen on syytä olla rakentavasti näissä talkoissa mukana, jotta ensiksi koronapandemia saadaan EU-maiden yhteisin toimin nopeasti ja lopullisesti nujerrettua Euroopassa. Sen verran yhteisvastuuta vaaditaan nyt näissä talkoissa. Tällöin Suomelle tärkeät EU-markkinat eivät vajoa vuosien taloustaantumaan.”, sanoo Vuori, joka toimii Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenenä.
Vuori korostaa nopeasti toipuvien EU:n sisämarkkinoiden merkitystä myös Suomen talouden toipumisen kannalta. Euroopan kilpailukykyä on kehitettävä pitkäjännitteisesti.
”Ensinnäkin, jos epävarmuus kalvaa taloutta koko Euroopassa, tulee se jarruttamaan Suomessakin kotimaista kulutuskysyntää. Toiseksi Suomen viennistä lähes 60 prosenttia, tuonnista jopa 70 prosenttia ja kansainvälisistä investoinneista jopa 80 prosenttia on riippuvaista EU:n sisämarkkinoista, joten EU-maiden nopea toipuminen koronakriisistä on Suomellekin elintärkeätä”, toteaa Vuori.
”Koronakriisin akuutissa vaiheessa painopiste on ollut fiksusti kansallisissa terveyden ja talouden ensiaputoimissa, mutta Euroopan kuntoutuksessa tulee korostumaan EU-yhteistyön merkitys. Kukin jäsenmaa on liian pieni ratkaisemaan globaalit kriisit yksin ja pärjäämään koronakriisin jälkeen entisestään kiristyvässä poliittisessa ja taloudellisessa kilpailussa Aasian ja Amerikan talousmahtien kanssa.”
Yritysvetoista markkinadynamiikka ja tehokkaampaa julkista taloutta
Maailmanlaajuinen koronakriisi on laittanut kaikki maailmantalouden mahtimaat talouskurimukseen, josta nopeimmin selviät maat saavat etulyöntiaseman globaalissa kilpailussa. EU:n strategiset tavoitteet kestävästä kasvusta ja digitalisaatiosta voivat oikein toteutettuna olla se voimavara, joka viimeinen tuo EU:lle kilpailuetua suhteessa Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. ”EU kaipaa lisää yritysvetoista markkinadynamiikkaa ja tehokkaampaa julkista taloutta”, linjaa Vuori.
”Koronakriisi on herättänyt EU-maat Suomi mukaan lukien näkemään EU-yhteistyön heikkoudet, mutta myös vahvuudet. Koronakriisi on toivottavasti se viimeinen herätys kaikille 27 EU-jäsenmaalle siitä, että usein eripurainen, osin tehotonkin EU-yhteistyö kaipaa nyt uudistamista”, Vuori sanoo.