Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkea verokiila, eli palkasta perittävien verojen ja maksujen yhteismäärä on suuri suhteessa palkkaan. Keskuskauppakamari julkisti laskurin, jolla jokainen voi tarkastella omaa verokiilaansa.

“Ansiotuloja verotetaan Suomessa suhteellisen ankarasti, vaikka palkkatulojen verotusta on pyritty keventämään useilla hallituskausilla. Kun veronkevennykset on kohdistettu erityisesti pieni- ja keskituloisiin, on lisäansioista perittävä rajavero noussut huomattavan korkeaksi”, toteaa Keskuskauppakamarin veroasioista vastaava johtaja Ann-Mari Kemell.

Keskuskauppakamari julkaisi verokiilalaskurin, josta on helppo katsoa, mikä on verojen ja maksujen suhde kokonaispalkkaan eli kuinka paljon palkasta maksetaan erilaisia veroja ja maksuja.

Kemellin mukaan laskurin tarkoituksena on konkretisoida palkkatulojen ja lisäansioiden verotusta sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Verokiila sisältää palkkaverojen lisäksi palkan perusteella maksettavat veronluonteiset maksut, kuten eläkevakuutusmaksut.

“Merkittävä osa verokiilasta on piilossa työntekijältä, koska se koostuu työnantajien maksamista vakuutusmaksuista. Kärjistäen sanottuna verokiilalaskuri siis näyttää työn teettämisen todellisen kustannuksen”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki.

“Suurin yksittäinen verokiilan osa on eläkevakuutusmaksu. Myös kunnallisvero ja varsinkin korkeilla tulotasolla valtion kantamat verot ovat merkittäviä tekijöitä”, hän toteaa.

Mitä korkeampi verokiila on, sitä suurempi työllistämisen kustannus on. Siksi verokiila ei saisi olla liian suuri. Kotamäki korostaa, että verokiila vaikuttaa sekä työn tarjontaan, eli siihen, kuinka innokkaasti työntekijät toimivat työmarkkinoilla, että työn kysyntään, eli siihen, millä tasolla palkkauskynnys on.

“Suomessa työntekijän palkkauskynnys on jo nykyisellään tarpeettoman korkea. Suuri verokiila ei paranna tilannetta. Verokiilaa tulisikin alentaa, erityisesti ansiotuloverotuksen kautta”, Kotamäki sanoo.

Verokiilaskuri kertoo, että suomalaisten tyypillisellä 3000 euron kuukausipalkalla työntekijälle jää käteen 2240 euroa, ja verojen ja maksujen kokonaismäärä on 1560 euroa. Jos kyseinen mediaanipalkansaaja saa 100 euron palkankorotuksen, jää korotuksesta käteen 52 euroa. Koko 100 euron palkankorotus maksaa puolestaan työnantajalle yhteensä 122 euroa.