Euroopan unionissa käännetään uusi lehti, kun Britannia ensimmäisenä ja toivottavasti viimeisenä jäsenmaana eroaa unionista 31.1.2020. Keskuskauppakamarin mukaan suomalaisyritysten on yhä varauduttava kaikkiin Brexit-vaihtoehtoihin, vaikka Britannia jatkaa EU:n sisämarkkinoilla näillä näkymin vuoden 2020 loppuun.
”On hyvin todennäköistä, etteivät EU ja Britannia pysty sopimaan kuluvan vuoden aikana sellaista uutta kauppasopimusta, joka määrittelisi kattavasti, millä tulleilla ja muilla ehdoilla käydään kauppaa 1.1.2021 alkaen brittien jäädessä sisämarkkinoiden ulkopuolelle. Pääministeri Johnson on linjannut, ettei Britannia kaipaa lisäaikaa vaan haluaa lopullisesti irrottautua EU:sta 1.1.2021 alkaen”, Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori sanoo.
Vuoren mukaan yritysten kannalta jäljelle jää vain kaksi huonoa vaihtoehtoa: Britannian EU-ero suppean kauppasopimuksen kera tai kokonaan ilman mitään kauppasopimusta, eli käytännössä kova Brexit.
“Britanniasta tulisi yhdessä yössä EU:lle kauppapoliittisesti Venäjän kaltainen kolmas maa, jonka kanssa käytävän kaupan ehdot ja tullit sanelisi Maailman kauppajärjestö WTO. Molemmissa tapauksissa yritykset joutuvat varautumaan kasvavaan vienti- ja tuontibyrokratiaan, erilaisiin tulleihin sekä muihin kaupparajoituksiin”, Vuori sanoo.
”Brexit voi ajaa karille jo kesään mennessä, sillä EU:n ja Britannian pitäisi kauppasopimuksen ohella löytää yksituumaisuus kalastussopimuksesta kesäkuuhun mennessä”, Vuori sanoo.
Mikään ei pysy ennallaan
Keskuskauppakamarin johtavan liikenne- ja elinkeinopoliittisen asiantuntija Päivi Woodin mukaan tavaroiden ja palveluiden liikkuminen hankaloituu siirtymäajan jälkeen.
”Yritysten on syytä edelleen jatkaa varautumista. Neuvotteluaikataulu on erittäin tiukka. On mahdollista, että osittain joudutaan turvautumaan äkkieron varalta neuvoteltuihin ohjeisiin”, Wood sanoo.
Wood muistuttaa, että sopimukseton ero ei edelleenkään ole poissuljettu vaihtoehto.
“Tullittomuuden poistuessa yritysten on huomioitava tulli-ilmoitusten lisäksi jakelu-, tuotanto ja hankintaketjujen sujuvuus. Yritysten on varauduttava muuttuviin ja yllättäviinkin logistisiin järjestelyihin. Tuonti ja vienti Iso-Britanniaan eron jälkeen edellyttää yrityksiltä tulli-ilmoituksia sekä tulliin EORI-rekisteröintiä”, Wood sanoo.
Brexit-asiantuntijat Wood ja Vuori korostavat, että vaikka yritysten ja talouden kannalta Britannian sopuisa siirtyminen EU:n ulkopuolelle erilaisten sopimusjärjestelyin ja tarvittaessa lisäaikaakin siihen käyttäen tuntuisi järkevältä, on kysymys lopulta poliittisesta pelistä. Tähänkin asti on saatu tottua erilaisiin ja ikäviin yllätyksiin.
”On aivan mahdollista, että pääministeri Johnsonin johdolla Britannia jättää lopulta EU:n ovet paukkuen ilman kauppasopimuksia”, Vuori ja Wood päättävät.