Keskuskauppakamari pitää hallituksen päättämiä panostuksia ilman opintopaikkaa jääneiden nuorten opintoseteliin erinomaisina. Opintosetelin avulla nuori voi suorittaa 30 opintopisteen verran opintoja avoimessa korkeakoulussa. Seteli tukee nuorten siirtymävaihetta ja ehkäisee koulutuksen ulkopuolelle jäämistä. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäykset ovat myös tarpeellisia.
”On erinomaista, että toisen asteen koulutuksesta valmistuneille, mutta ilman korkeakoulupaikkaa jääneille nuorille tarjotaan maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin. Tämän avulla valtio voi tukea tulevaisuuden osaajien kehitystä”, toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Pulkkisen mukaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen on myös tarpeellinen keino suomalaisten koulutustason nostamiseksi ja työurien pidentämiseksi. Hallitus lisää noin 810 aloituspaikkaa kertaluonteisesti.
“Suomessa on asetettu tavoite, että yli puolet ikäluokasta saisi korkeakoulututkinnon. Tällä hetkellä korkeakoulututkinnon suorittaa noin 40 prosenttia ikäluokasta, eli olemme Romanian ja Kroatian tasolla. Aloituspaikkojen lisäys tarjoaa yhä useammalle nuorelle saada mieluinen koulutuspaikka ja päästä tavoittelemaansa koulutustasoon”, sanoo Pulkkinen.
Aloituspaikkoja lisätään erityisesti talouskasvua tukeville aloille kuten ydin- ja energiatekniikkaan.
”Tämä on strategisesti tärkeä linjaus. On turhaa ja vastuutonta kouluttaa nuoria aloille, missä ei ole tarjolla työpaikkoja”, Pulkkinen sanoo.
Pulkkisen mukaan kuitenkaan pelkkä opiskelupaikkojen lisääminen ei riitä tilanteessa, jossa joka neljäs opiskelupaikka kohdentuu henkilölle, jolla on jo opiskelupaikka tai tutkinto.
“On väärin, että yhdellä henkilöllä voi olla mahdollisuus opiskella maksutta useita tutkintoja, kun niin moni toiselta asteelta valmistunut jää ilman ainuttakaan opiskelupaikkaa. Tähän hallituksen tulisi puuttua”, sanoo Pulkkinen.
