Usea taho on esittänyt perintö- ja lahjaveron poistamista ja siirtymistä Ruotsin mallin mukaisesti luovutusvoittoverotukseen. Esteeksi on esitetty haasteellisessa taloustilanteessa siitä aiheutuva väliaikainen noin miljardin euron verotuottojen menetys. Tämä väliaikainen hintalappu on kuitenkin mahdollista puolittaa mahdollistamalla verovelvolliselle siirtymäaikana valinta uuden tai vanhan veromallin välillä, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
“Pidemmällä aikavälillä verotuottomenetykset korvautuisivat omaisuuden luovutusvoittoverojen kasvulla, kun perintöinä ja lahjoina saatua omaisuutta luovutettaisiin”, Romakkaniemi sanoo.
Keskuskauppakamarin ehdottaman mallin mukaan Suomen tulisi luopua perintö- ja lahjaverotuksesta yritysten kasvun ja kotimaisen omistajuuden edellytysten parantamiseksi. Kun perintö- ja lahjaverotuksesta luovuttaisiin, omaisuuden arvonnousu verotettaisiin ja omaisuuden arvonlasku vähennettäisiin tulevaisuudessa verotuksessa maksukykyisyys- ja realisointiperiaatteen mukaisesti vasta, kun omaisuus luovutetaan.
”Perintö- ja lahjavero aiheuttaa useita haitallisia vaikutuksia taloudessa. Talouskasvun kannalta merkittävin haittavaikutus syntyy perintö- ja lahjaveron kohdistuessa yritysten sukupolvenvaihdoksiin. Yrityksen toiminnan näkökulmasta perintöveron mahdollinen realisoituminen voi kannustaa omistajia pitämään varalla suurempaa passiivista sijoitusomaisuutta, jotta perinnönsaaja selviytyisi perintöveron maksusta. Tämä on pois yrityksen muusta toiminnasta kuten investoinneista”, sanoo Romakkaniemi.
Perintö- ja lahjavero aiheuttaa myös kohtuutonta haittaa lukemattomille aivan tavallisille kansalaisille. Esimerkiksi perinnöksi jäävä asunto voidaan verottaa heti, vaikka hallintaoikeus säilyisi leskellä. Moni joutuukin ottamaan velkaa tai luopumaan säästöistään maksaakseen perintöverot omaisuudesta, jota ei voi myydä tai hyödyntää. Keskuskauppakamarin esittämä malli poistaisi kaikki nämä ongelmat kerralla.
Perintö- ja lahjaveron tuotto on ollut edellisten vuosien aikana keskimäärin miljardi euroa. Poistamisesta aiheutuvaa verotuottomenetystä voitaisiin lieventää esimerkiksi viiden vuoden siirtymäajalla, jonka aikana verovelvollisella olisi mahdollisuus valita perintö- ja lahjaveron tai luovutusvoittoveron välillä.
“Perintö- ja lahjaverotuksessa sovellettavat progressiiviset verokannat ovat matalampia kuin pääomatuloverotuksessa, mistä johtuen osalle verovelvollisista olisi edullisempaa, että saatu omaisuus verotettaisiin perintö- ja lahjaverotuksessa omaisuuden saantohetkellä. Siksi väliaikaisen veromenetyksen hintalappu olisi ehkä vain puolet aiemmin arvioidusta”, Romakkaniemi sanoo.
Pidemmällä aikavälillä verotuottomenetykset korvautuisivat omaisuuden luovutusvoittoverojen kasvulla, kun perintöinä ja lahjoina saatua omaisuutta luovutettaisiin. Lisäksi edut kotimaisten yksityisten pääomien kasvusta, investointikyvystä sekä sitä kautta talouden ja hyvinvoinnin kasvusta olisivat mittavat.
“Miksi emme tässäkin voisi toimia yhtä viisaasti kuin Ruotsi?”Romakkaniemi kysyy.
