Keskuskauppakamarin neljännesvuosittain julkaistavassa talouskatsauksessa käydään läpi ajankohtaista taloustilannetta Suomessa ja ulkomailla. Järjestyksessään kolmas Kauppakamarin talouskatsaus keskittyy erityisesti kustannuskilpailukyvyn kehitykseen ja kilpailukykytutkimuksiin.
Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki arvioi että, maailmantaloudellisesta epävarmuudesta huolimatta Suomen vienti vetää toistaiseksi hyvin.
”Sekä kotimaiset että ulkomaiset ennustelaitokset povaavat talouskasvun hidastumista tälle ja tulevalle vuodelle. Maailmantalouden poikkeuksellisesta epävarmuudesta huolimatta Suomen ulkomaankauppa näyttää tämän vuoden osalta vakaalta”, Kotamäki sanoo.
Kustannuskilpailukykyä laajemmassa vertailussa Suomi menestyy kohtalaisesti. Kotamäki muistuttaa, että Suomen kustannuskilpailukyky heikentyi finanssikriisin jälkeen, mutta on kohentunut viimeisen kahden vuoden aikana huomattavasti.
”Toistaiseksi vientimarkkina on kasvanut positiivisesti, maailmantalouden kasvun lievästä hidastumisesta huolimatta. Kauppakamarien myöntämien alkuperätodistusten kehityksen perusteella näyttää siltä, että tämän vuoden toisella neljänneksellä tavaravienti EU:n ulkopuolelle kasvaa edelleen edellisvuoteen verrattuna”, Kotamäki sanoo.
Suomen ulkomaankaupasta noin kaksi kolmasosaa on tavaroiden ja yksi kolmasosa palveluiden kauppaa. Kotamäen mukaan Suomen ei pienenä taloutena kannata tuottaa kaikkia tarvitsemiaan tuotteita.
”Omavaraistaloutta ei kannata tavoitella millään toimialalla. Erikoistuminen ja kansainvälinen kauppa ovat maailman maiden ja ihmisten vaurastumisen paras tae”, Kotamäki sanoo.
Kilpailukykyvertailussa Suomi menestyy muun muassa yhteiskunnan vakauden, instituutioiden uskottavuuden, koulutuksen ja sukupuolten tasa-arvoa koskevissa osa-alueissa. Suomen haasteet liittyvät puolestaan työmarkkinoiden jäykkään toimivuuteen ja ansiotuloverotukseen.
”Muihin maihin verrattuna Suomi sai parhaat pisteet työntekijöiden oikeuksista ja ammattitaitoisesta johtamisesta. Sen sijaan palkkaamiseen ja irtisanomiseen liittyvät käytännöt, työvoiman liikkuvuus maan sisällä ja työn verotus eivät yllä edes sadan parhaan maan joukkoon”, Kotamäki sanoo.
Kilpailukykyvertailussa Suomea neuvotaan kehittämään asunto- ja koulutusmarkkinoita rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi ja purkamaan kannustinloukkuja. Elinkeinoelämän kilpailukykyä tulisi parantaa tukemalla tutkimusta ja tuotekehitystä. Myös palkkaneuvotteluissa tulisi turvata kansainvälinen hintakilpailukyky.
”Suomen uusi työmarkkinamalli on muotoutumassa. Uuden mallin osalta olisi tärkeää, että työmarkkinajärjestöt malttaisivat vaalia kustannuskilpailukykyä aiempaa paremmin. Finanssikriisin jälkeinen pitkä matalan kasvun vaihe ei saisi enää toistua”, Kotamäki summaa.
Lisätietoja: