Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki on huolissaan työllisyyden kokonaistilanteesta, mutta muistuttaa, että talouden tila on monen muuhun maahan verrattuna siedettävä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuodessa on tullut melkein 30 000 uutta työtöntä ja määrä saattaa olla edelleen kasvussa.
”Viime aikojen uutiset ovat olleet lähinnä positiivisia. Rokotteen kehittäminen on antanut tietyn kiinnepisteen, jota kohti rämmitään. Maailma näyttää taas hiukan mukavammalta paikalta, jahka rokoterumba saadaan pyörimään. Rokotteen hyväksytty kehittäminen vähentää epävarmuutta ja antaa piristysruiskeen taloudelle jo nyt, vaikka käsinkosketeltavat vaikutukset tulevat vasta ensi vuoden puolella”, Kotamäki sanoo.
Kotamäen mukaan työllisyysaste on alentunut yllättävän vähän kriisin aikana. Suomen työllisyysasteen trendi on edelleen reilusti yli 70 prosenttia. Tänään julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi oli 71,7 prosenttia vuoden 2020 lokakuussa. Työttömyysasteen trendi oli 8,3 prosenttia. Tilastokeskuksen luvuissa työllisiä oli siis 26 000 työllistä vähemmän kuin vuosi sitten lokakuussa.
“TEMin lukujen mukaan muutaman prosenttiyksikön nousussa ja lomautusten määrä on koholla. Osittain tämä on seurausta oikeansuuntaisista ja nopeista toimenpiteistä, toisaalta yritykset haluavat kynsin ja hampain pitää kiinni osaavasta työvoimastaan. Yksikään yritys ei irtisano tai lomauta mielellään. Lisäksi muistetaan, että työvoimapula on koko Eurooppaa ja Suomea piinaava ongelma, eivätkä sen syyt ole kadonneet koronan myötä”, Kotamäki pohtii.
Kotamäki muistuttaa, että Suomen jäykät työmarkkinat selittävät hyvää työllisyyskehitystä kriisin alkuvaiheessa. Jäykkyys tarkoittaa myös yleensä korkeampaa rakennetyöttömyyttä.
”Korkean palkkauskynnyksen maissa, kuten Suomessa, on kuitenkin yksi hyvin vakava riski. Kun työttömyys kerran nousee, se alenee hitaasti. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että työttömyyttä ei päästetä nousemaan kovinkaan korkealle. Koronakriisissä keskiössä ovat yritykset; hyvinvoivat yritykset palkkaavat ja hakevat kasvua.”
Työllisyysasteen kehitystä voi seurata osoitteessa tyollisyystavoite.fi. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.