Työ- ja sosiaaliturvalainsäädännössä tulee siirtyä normaaliin lainsäädäntövalmisteluun, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Hallituksen tulee ottaa poliittinen vastuu päätöksistä ja palauttaa todellinen lainsäädäntövalta eduskunnalle.
Romakkaniemi pitää turhauttavana ja Suomen kannalta erittäin haitallisena sitä, että hallitus siirsi syksyn budjettiriihessään vastuun työllisyystilanteen parantamisen keinoista työmarkkinajärjestöille. Työmarkkinajärjestöt ilmoittivat eilen, etteivät he löytäneet yhteisymmärrystä ns. eläkeputken poistamisesta ja ikääntyneiden työllisyysasteen nostamisesta.
“Suomalainen tapa siirtää valta työlainsäädännöstä ja isosta osasta sosiaaliturvalainsäädäntöä päättäjien ulottumattomiin on kummajainen. Lisäksi lainsäädäntövallan ulkoistus ja veto-oikeus työmarkkinajärjestöille on perustuslain vastainen”, Romakkaniemi sanoo.
”Tämän vielä jotenkin ymmärtäisi, jos se tuottaisi edes positiivista tulosta. Sen sijaan se jarruttaa tarpeellisia uudistuksia ja antaa hallitukselle tekosyitä väistellä vastuuta”, Romakkaniemi sanoo.
Keskuskauppakamari odottaa hallitukselta päätöstä poistaa eläkeputki asteittain ja tehdä muutkin valtiovarainministeriön valmistelemat toimet ikääntyneiden työllisyysasteen nostamiseksi. Olisi suuri virhe samassa yhteydessä toteuttaa sellaisia ay-liikkeen esittämiä toimia, joilla heikennetään työllisyyttä ja lisätään menoja.
“Viime vuosituhannen maailmaan luodut sosiaaliturvan ja työlainsäädännön rakenteet eivät ole toimineet avoimessa maailmantaloudessa. Rakenteellisia ongelmia on tunnistettu, mutta liian vähän on tehty aivan liian myöhään. Työmarkkinajärjestöjen valmistelussa vanhentuneita rakenteita on katsottu liikaa saavutettujen etujen näkökulmasta”, Romakkaniemi sanoo.
Hallitusohjelmassa päätettiin tehdä toimenpiteitä, joilla nostetaan työllisyyttä 60 000 hengellä pysyvästi. Työllisyyden nostolla vahvistettaisiin julkista taloutta, jonka tulot ja menot ovat pysyvästi epätasapainossa.
”Koronakriisin myötä kasvua luovia rakenneuudistuksia sekä työllisyystavoitetta olisi pitänyt lisätä entisestään. Niin ei kuitenkaan tehty. Sen sijaan hallitus päätti laskea työllisyystavoitteen tasoa hallituskauden lopussa, laskea toimiensa vaikutuksia luovasti ja ulkoistaa ikävät työllisyyspäätökset työmarkkinajärjestöille jo vuosi sitten. On erittäin valitettavaa, että edelleenkin, vuoden vitkuttelun jälkeen tulos on täysi nolla”, Romakkaniemi sanoo.
Romakkaniemen mukaan ei ole ihme, että työmarkkinajärjestöt eivät pääse asiassa sopuun, koska ay-liike päättää vaatia toimia, jotka tulisivat kalliiksi sekä valtiolle että työnantajille.
”Kun valmistelu typistyy kiistelyksi saavutetuista eduista, on alkuperäinen tavoite työllisyyden ja julkisen talouden parantamisesta jäänyt valitettavasti taka-alalle. Siitä kärsii koko Suomi”, Romakkaniemi sanoo.
