Suomen pitää olla hereillä, kun maailman markkinat pikkuhiljaa avautuvat ja eri maiden talouden elvytystoimet käynnistyvät. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi korostaa, että Suomi ei saa jäädä jälkeen akuuteissa vientiponnisteluissa, mutta ei myöskään pidemmän aikavälin toimissa.
”Näillä toimilla edistetään Suomessa toimivien vientiyritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja toisaalta kannustetaan yrityksiä investoimaan Suomeen”, Keskuskauppakamarin Suuressa Vientipäivässä puhuva Romakkaniemi sanoo.
Suuressa Vientipäivässä tiistaina puhuvat viennin ja kansainvälisen kaupan vaikuttajat ja asiantuntijat korostavat jatkuvaa tarvetta uskaltaa tehdä toimia, jotka varmistavat viennissä pärjäämisen muuttuvilla kansainvälisillä markkinoilla. Tämä haaste koskee niin yrityksiä kuin valtioita koronapandemian väistämättä muokatessa markkinoita.
Tilaisuudessa puhuva Keskuskauppakamarin hallituksen puheenjohtaja, UPM Kymmene Oyj:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen korostaa, että jotta vientiyritykset suuntaisivat investointejaan Suomeen, on valtiovallan kiinnitettävä vahvaa huomiota asioihin, joissa Suomen suhteellinen kilpailukyky on heikko.
”Esimerkiksi kaikki ratkaisut, jotka vahvistavat logistiikkaa ja vähentävät logistisia kustannuksia, esimerkiksi polttoainekustannuksia, olisivat tulevaisuusinvestointeja kilpailukykyiseen toimintaympäristöön”, Pesonen sanoo.
Pesonen muistuttaa, että vientiyritysten toimintaympäristö on monitahoinen yhtälö.
”Tämän vuoksi olen peräänkuuluttanut jo pidempään pitkäjänteistä ja ennakoitavaa teollisuuspolitiikkaa, tarvetta katsoa isoa kuvaa ja linjata asioita yli hallituskausien. Se parantaisi vientiyritysten toimintaedellytyksiä”, Pesonen sanoo.
Koronarajoitusten salliessa vientiponnisteluita on syytä viritellä yrityksissä ja valtiovallan taholla, sillä virtuaalisuus ei jatkossakaan pysty korvaamaan kaikkia aikaisempia vientitoimia.
”Kun koronapandemiassa siirrytään elpymisvaiheeseen, jaetaan maailman vientimarkkinoita uudelleen. Suomen vientikone on viritettävä entistä parempaan suorituskuntoon, jotta olemme mukana uudessa kasvussa. Suomalaisten veturiyritysten onnistuminen maailmalla luo mahdollisuuden myös pk-yritysten kasvulle,” sanoo tilaisuudessa puhuva kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.
Kauppakamarit ovat seuranneet korona-aikana vientiyritysten tilannetta yrityskyselyjen avulla.
“Yritykset odottavat nyt nopeita toimia valtiolta yritysten vientiponnisteluiden ja matkustamisen helpottamiseksi heti kun se on käytännössä mahdollista. Suomen kilpailukyvyn pitkän aikavälin haasteisiin vastaaminen on vain korostunut koronan kiristäessä kilpailua viennissä ja investoinneissa”, sanoo Romakkaniemi.
Keskuskauppakamarin Suuressa Vientipäivässä 9.2.2021 puhuvat myös EU:n talous- ja kauppasuhteista vastaava komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis, Venäjällä hyvin pärjäävän Tikkurilan toimitusjohtaja Elisa Markula, Kiinassa menestyvän saksalaisen BASF-konsernin maajohtaja ja EU-Kiina kauppakamarin puheenjohtaja Jörg Wuttke, Kalifornian Piilaakson teknologiayhtiöissä uraa tehnyt Risto Lähdesmäki sekä Suomen Los Angelesin pääkonsuli Stefan Lindström ja Kiinan suurlähettiläs Jarno Syrjälä.
