Uunituoreen tiedon mukaan Suomen vienti jatkaa sukeltamista. Kauppakamarin tuoreiden vientiasiakirjatilastojen perusteella Suomen vienti tippui toukokuussa yhä 19 prosenttia, kun tavaravienti tullin tilastojen mukaan oli jo huhtikuussa 19,8 prosentin pudotuksessa.
”Pelot koronakriisin iskemisestä nyt vientiyrityksiin ovat valitettavasti vahvistuneet”, arvioi synkistyviä tilastoja Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori. Kauppakamarin Vientijohtajabarometri osoitti reilu kuukausi sitten, että vientiyritysten kansainväliset asiakkaat ovat lykkäämässä uusia kauppoja ja viivyttämässä maksuja sekä uusia investointeja. Tullin mukaan jo huhtikuussa Suomen tavaravienti Saksaan romahti yli 38 prosenttia, Ruotsiin 19,6 prosenttia ja
Kiinan 16 prosenttia sekä Yhdysvaltoihin 28,6 prosenttia.
Vuoren mukaan kilpailu vientimarkkinoilla on jo nyt kiristymässä. Eri maat pyrkivät selvästi kansallisilla elvytystoimilla suosimaan paikallisia toimijoita, jolloin suomalaisten vientiyritysten pitää olla kovassa iskussa uusia kauppoja voittaakseen. Pienet kotimarkkinat eivät auta suomalaisviejiä. Esimerkiksi vientikaupan rahoituksessa Saksa ja Ruotsi vaikuttavat olevan aavistuksen Suomea kilpailukykyisempiä. Suomessa vasta selvitään pk-yrityksille ostajarahoituksen järjestämisen kannalta tärkeiden pienluottoja ja luottovakuutuksen kattavuutta nopeasti muuttuvissa olosuhteissa pankkien ja luottovakuuttajien kiristäessä riskienhallintaansa.
Vientiyritykset peräänkuuluttavat määrätietoisia kilpailukykytoimia
Kauppakamarin selvitysten mukaan koronakriisin keskelläkin vientiyritysten keskeinen huoli on Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn varmistaminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
”Vientimarkkinoiden kehitykseen emme pysty kuin välillisesti EU:n aktiivisen kauppapolitiikan ja sisämarkkinoiden toimivuuden kautta vaikuttamaan, mutta vientiyritysten kilpailukykyä voimme kansallisin toimin vahvistaa nopeastikin”, sanoo Vuori.
”Lyhyellä aikavälillä nopeat panostukset viennin edistämiseen ja viennin rahoituksen turvaamiseen pitää nyt olla itsestäänselvyys Suomessakin. Meidän pitää myös uskaltaa tehdä poliittisia päätöksiä, jotka varmistavat työpaikkoja luovien yksityisten tuotannollisten investointien säilymisen Suomessa ja houkuttelevat Suomeen myös uusia investointeja.”
Vuoren mukaan koronakriisin johdosta valtioiden välinen kilpailu investoinneista kiristyy entisestään, kun yritykset arvioivat tuotantoverkostojaan ja niiden sijaintia. ”Suomella on mahdollisuus pärjätä tässä kisassa, jos varmistamme oikeilla toimilla yritysten toimintaympäristön ennakoitavuuden ja liiketoiminnan kannattavuuden pitkällä aikavälillä”, korostaa Vuori.