Hallituksen on määrä päättää tänään niin kutsutusta yritysten yleistuesta. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi näkee hallituksen suunnitelmissa ongelmia, joiden kanssa hallitus saattaa joutua jälleen painiskelemaan jälkikäteen.
”Ensinnäkin yleistuki on vaarassa jäädä mittaluokaltaan liian pieneksi. Tämä johtaisi turhiin konkursseihin ja työpaikkojen menetyksiin. Turhaan työttömyyttä kohtaavien perheiden kohtalo on hallituksen kontolla”, sanoo Romakkaniemi.
Romakkaniemen mukaan nyt on keskitytty liikaa siihen, ettei vain yksikään yritys saisi ”turhaan” tukea.
”Jos tällaisessa tilanteessa pitää valita tuetaanko hieman liikaa vai liian vähän, on järkevää valita hieman liikaa. Ei näinä aikoina yrityksille tai yrittäjille kuitenkaan juuri mitään viivan alle jää. Kaikki yrityksille suunnattu tuki menee loppujen lopuksi palkansaajille, työpaikkojen ylläpitämiseen kriisin yli”, Romakkaniemi sanoo.
Keskuskauppakamari on myös huolissaan siitä, miten valitut kriteerit kohtelevat eri tilanteessa olevia yrityksiä. Aina, kun yritetään kultavaa’alla mitata sitä, kuinka paljon kriisi on yritysten tuloja vienyt, päädytään lopulta epäoikeudenmukaisuuksiin ja perusteettomiin eroihin yritysten erilaisten tilanteiden takia.
”Luulisi, että kompuroinneista yritystukien suhteen olisi opittu. Olisikohan aika jo kuunnella mitä yritykset ja heidän edustajansa kertovat? Ennustan valitettavasti tästäkin vielä aivan turhaa jälkipyykkiä”, Romakkaniemi sanoo.
Keskuskauppakamari on esittänyt kriisin alusta saakka palkan työnantajamaksujen ottamista valtion kannettavaksi akuutin kriisin ajaksi. Se olisi mittaluokaltaan oikeankokoinen tuki yritysten toiminnan varmistamiseksi talouspudotuksen yli. Lisäksi tällainen tuki kohdentuisi suoraan työllistämiseen ja olisi kohdennukseltaan paras yritettäessä pitää kiinni työpaikoista ja kulutuskysynnästä.
”Tässä on nyt jo kaksi kuukautta kuhnittu yleistuen kanssa. Tilastot tulevat kertomaan jälkikäteen miten karu virhe tämä oli yritysten ja työpaikkojen suhteen”, Romakkaniemi manaa.
”TyEl, YEL sekä sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksujen siirtäminen valtion kannettavaksi olisi voitu toteuttaa nopeasti ja tasapuolisesti jo ajat sitten. Sen jälkeen olisi voitu keskittyä rauhassa hallituksen kieltotoimista suoraan kärsineiden sektoreiden tarvitsemaan tukeen”, Romakkaniemi sanoo.
Keskuskauppakamarin esittämät toimenpiteet löytyvät kokonaisuudessaan sen aiemmin julkaisemasta exit-strategiasta.
