Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan viime kuukausina työllisyyskehitys on kulkenut vaakasuunnassa. ”Työmarkkinakehitys etenee vaisuna, mutta lisäheikennystä ei onneksi ole tullut”, arvioi Appelqvist.
Tilastokeskuksen mukaan maaliskuussa työttömänä oli 315 000 henkeä. Työttömien määrä on 30 000 korkeampi kuin vuosi sitten, mutta lähes sama kuin edellisenä kuukautena. Työttömyysasteen trendi oli 10,4 prosenttia, mikä on Appelqvistin mukaan edelleen tyrmäävän korkea lukema.
”Iranin sodan tuoma energian ja raaka-aineiden hintoihin tullut kriisi on ulkoinen sokki, jota Suomen talous ei olisi tarvinnut. Vaikka lähtökohdat ovat heikentyneet, voidaan edelleen olettaa, että suhdanteessa edetään maltillisesti parempaan suuntaan. Toki vain siksi, että lähtötaso on vaatimaton”, sanoo Appelqvist.
Talouden elpymisessä liian loiva kulmakerroin työllisyyden kohenemiseksi
Työllisiä oli maaliskuussa 22 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta kuukausitasolla puhutaan lähinnä satunnaisvaihtelusta. Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille oli 75,5 prosenttia. Trendi ei laske merkittävästi, mutta parantumistakaan ei nähdä.
”Talouden elpyminen jatkuu, mutta liian loivalla kulmakertoimella, että työllisyys kohenisi merkittävästi”, toteaa Appelqvist.
Uusia avoimia työpaikkoja tuli maaliskuussa haettavaksi 42 000 eli 4 900 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaisuudessa maaliskuussa oli avoimena 86 400 työpaikkaa, mikä on noin 20 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuotena. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli noin 140 000. Kokea lukema pysyi lähes ennallaan.
”Työvoiman kysyntä on edelleen vaisua, mutta se ei yllätä, sillä suhdanteen kohenemisen vaikutuksen tarttuminen työmarkkinoille vie parhaassakin tapauksessa aikaa, eikä nyt olla minkäänlaisessa ihanneskenaariossa”, sanoo Appelqvist.
