Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi on huolestunut hallituksen riittämättömistä aikeista tukea jatkuvaa oppimista. Eduskunnan sivistysvaliokunta pyysi Keskuskauppakamarilta kirjallista asiantuntijalausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta.
Romakkaniemen mukaan lakiin kirjatut muutokset ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä suhteessa käynnissä olevaan työelämän ja koulutusjärjestelmän murrokseen sekä nopeisiin osaamistarpeiden muutoksiin. Esityksen suurin ongelma on rahoituksen puuttuminen jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi.
”Esityksen tavoitteita ei saavuteta, ellei yliopistoille ja ammattikorkeakouluille suunnata rahoitusta ja taloudellisia kannusteita tehtävän toteuttamiseen. Rahoitusmalli määrittelee sen, kuinka suuri painoarvo yliopistoissa ja korkeakouluissa jatkuvan oppimisen mahdollistamiselle todellisuudessa annetaan. Siksi rahoitusmallia olisi ollut hyvä käsitellä samassa yhteydessä tämän lakiesityksen käsittelyn kanssa”, hän sanoo.
Romakkaniemen mukaan nyt valmisteilla olevien lakien muotoilu jättää jatkuvan oppimisen edelleen korkeakoulujen ydintoimintaa täydentäväksi sivutehtäväksi.
”Mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen on tulevaisuuden osaamista ja kilpailukykyä rakennettaessa ensiarvoisen tärkeä asia, eikä pelkkä koulutustarjonnan sivurooli ole siten riittävä. Siksi esitämme Keskuskauppakamarissa, että jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien tarjoaminen kirjattaisiin yliopisto- ja korkeakoululakeihin niiden ydintehtäviin lukeutuvaksi”, hän sanoo.
Romakkaniemi muistuttaa, että digitalisaation ja teknologian kehityksen myötä kaikkien työntekijöiden osaamistarpeet muuttuvat, minkä vuoksi koulutuksen joustavuutta on lisättävä merkittävästi nykyisestä. Osaamista täydentävistä moduuleista on tultava yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ydintehtäviin kuuluvaa toimintaa, jota on saatavilla opiskelijoille myös maksuttomana.
Keskuskauppakamari tarjoaa hallitusohjelmatavoitteessaan jatkuvan oppimisen entistä paremmalle mahdollistamiselle ratkaisuja. Niiden mukaan:
• Yliopistoille ja ammattikorkeakouluille on suunnattava pysyvää rahoitusta
jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien tarjoamiseen. Rahoitusmallit on rakennettava
niin, että korkeakouluilla on kannusteet tarjota osaamista täydentäviä,
opiskelijoille maksuttomia moduuleja.
• Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien tarjoamisesta on tehtävä yksi korkeakoulujen
ydintehtävistä.
• Koulutusasteelta toiselle on voitava siirtyä joustavasti ja opintoja eri koulutusasteilta
on voitava yhdistellä helposti.
• Eri koulutusasteiden oppilaitosten sisällöllistä yhteistyötä on kehitettävä.
Opiskelijoiden on voitava rakentaa opintopolkuja yli koulutusjärjestelmän
rajojen.
• Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä on tiivistettävä.
• Sisäänpääsyä koulutukseen on helpotettava. Yliopistojen pääsykokeita on
karsittava ja nuorten turhista välivuosista on päästävä eroon.
• Opiskelijoita on kannustettava valmistumaan yliopistoista nykyistä nopeammin
tarkistamalla opintotukijärjestelmän kannusteita niin, että opintotuki
kannustaa nopeaan valmistumiseen.
Lisätiedot:
Keskuskauppakamarin hallitusohjelmatavoitteet: Koulutus