Kiinan liiketoimintaympäristö on hankaloitunut ja politisoitunut sekä koronakriisin että kasvaneiden suurvaltajännitteiden myötä. Kauppakamarien asiakirjatilastoista selviää, että alkuperätodistusten määrä Kiinaan on vähentynyt merkittävästi ja pudonnut maaliskuussa 43 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2021. Keskuskauppamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka varoittaa, että vaikka liiketoimintaympäristö on muutoksessa ja lännen ja Kiinan välinen yhteydenpito on entistä vähäisempää, Kiina-tietämys Suomessa ei saa heiketä.
Kauppakamarien asiakirjatilastojen mukaan Kiinaan suunnattu vientikauppa on vähentynyt selkeästi. Maaliskuun 2022 alkuperätodistusten määrä on pudonnut 43 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan 2021. Tammi-, helmi-, ja maaliskuussa pudotus on 23 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2021. Alkuperätodistusten määrän putoamiseen vaikuttavat erityisesti koronakriisi tiukkoine maahanpääsy- ja matkustusrajoituksineen, mutta myös epävarma geopoliittinen tilanne ja Kiinan vaikeasti ennakoitava sääntely-ympäristö.
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakan mukaan Kiinan muuttuneet markkinat ja kasvanut geopoliittinen epävarmuus voivat johtaa pahimmillaan lännen ja Kiinan eriytymiseen.
”Ajantasaisen ja realistisen kuvan ylläpitäminen Kiinasta on vaikeaa, mutta se on entistä tärkeämpää. Vaarana on, että lännen ja Kiinan välinen tietämys ja ymmärrys häviää ja sen myötä suhteet eriytyvät. Juuri nyt liiketoimintaympäristön seuranta, tiedonvaihto ja verkostoinnin merkitys ovat yritysten kannalta tärkeitä”, Toivakka sanoo.
Suomalaisyritysten kannalta Kiinan markkinat tarjoavat edelleen paljon mahdollisuuksia. Kiinassa toimivien suomalaisten kauppakamarien tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset yritykset aikovat pääosin jatkaa ja jopa lisätä läsnäoloaan ja investointejaan Kiinassa, tosin entistä enemmän kiinalaisvoimin.
”Ulkomaisten, myös suomalaisten yritysten mahdollisuudet riippuvat entistä enemmän siitä, millä sektorilla ne toimivat. Perinteisen kone- ja laiteteollisuuden lisäksi kysyntää on esimerkiksi vähähiilisyyttä ja vihersiirtymää edistäville ratkaisuille sekä kulutus- ja terveystuotteille”, Toivakka sanoo.
Minkä tien Kiina valitsee?
Kiinan suhde Venäjään on ollut tarkkailun alla, mutta toistaiseksi Kiina on näyttänyt istuvan aidalla varoen asettumasta julkisesti lännen tai Venäjän puolelle. Toivakka analysoi, että vaikka Venäjää ja Kiinaa yhdistää Yhdysvaltain vallan kasvun vastustaminen, Kiina ei ota riskiä vaarantaakseen talouttaan.
”Lännen pakotteet olisivat kova isku Kiinalle ja toimivat suhteet länteen ovat Kiinan tulevaisuudelle tärkeät. Kiina on edelleen riippuvaisempi EU:sta kuin mitä EU on keskimäärin Kiinasta ja Kiina tarvitsee EU:n avoimia vientimarkkinoita. Suhde EU:hun on ennen muuta taloudellinen”, Toivakka sanoo.
Toivakka arvioi Kiinan pysyttelevän yhä arvoituksellisena, mutta laskelmoivan jatkuvasti siihen kohdistuvia riskejä.
”Kiinan talouskasvu on hiipumassa muutoinkin kuluvana vuonna ja ylimääräisiä riskejä puoluekokousvuonna tuskin otetaan. Kiina tietää, että sen rooli on tärkeä kriisin kehittymisen, mutta myös sodan ratkaisun kannalta. Se laskeekin kriisin ja pakotteiden seurauksia ja sen myötä omia taloudellisia etujaan. Erityisesti näinä aikoina lännen ja Kiinan välisten keskustelujen ylläpitämistä ei voi liiaksi korostaa”, Toivakka sanoo.