Kuluttajien näkemykset ovat juuri nyt erittäin kehnoja sekä Suomen makrotalouden kehityksestä että oman henkilökohtaisen talouden kehityksestä. Molempien suhteen odotus vuoden päähän on heikompi kuin koskaan. Vain 12 prosenttia vastaajista arvioi Suomen talouden tilan olevan vuoden kuluttua nykyistä parempi. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist muistuttaa, että vaikka omien säästöjen ja palkkojen ostovoima selkeästi hupenee, ei Suomessa toistaiseksi ole merkkejä syvemmästä taantumasta. Vallitseva hyvä työllisyys kannattelee Suomea, kunhan tilanne ei pitkity.
Tilastokeskuksen aamulla julkistamien kuluttajaluottamuslukujen valossa kotitalouksien jo ennestään surkeat tunnelmat luisuivat entistä synkemmiksi syyskuussa. Luottamusindikaattori sai syyskuussa arvon -18,3, joka on kaikkien aikojen alin vuodelta 1995 alkavan vertailukelpoisen mittaushistorian ajalta. Luottamusindikaattorin pitkän aikavälin keskiarvon on -1,9.
”Taloudesta löytyy riskejä monelta suunnalta, joten on aika ymmärrettävää, että kotitaloudet pelkäävät pahinta. Luontevin tulkinta äärisynkästä kuluttajaluottamuksesta on se, että juuri nyt on aika helppo omin silmin nähdä, mihin suuntaan suhdanne on kehittymässä. Kuluttajat ovat aivan oikeassa siinä, että tällä hetkellä omien säästöjen ja palkkojen ostovoima hupenee inflaation takia ja samaan aikaan viennin näkymät heikkenevät euroalueella”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Appelqvist kuitenkin muistuttaa kuluttajia siitä, että merkkejä syvemmästä taantumasta ei toistaiseksi ole.
”Edelleen silti pätee, ettei Suomessa toistaiseksi ole merkkejä syvemmän taantuman alkamisesta. Myöskään itse suhdannetilanne ei ole varsinaisesti synkempi kuin koskaan, eli bruttokansantuote ei ole supistumassa yhtä paljon kuin vaikkapa finanssikriisissä”, sanoo Appelqvist.
Työttömyyden pelko maltillista
Oman talouden nykytilan osalta ei olla vielä ennätyksellisen alhaalla kuluttajaluottamuksessa, mutta myös nykytilaa arvioidaan selvästi pessimistisemmin kuin viime vuosina on ollut tapana.
”Valopilkku syyskuun mittauksessa oli edelleen työssäkäyvien vastaajien arvio oman työpaikan säilymisestä. Edelleenkään ei olla nähty kuluttajaluottamuksessa talouden isommille negatiivisille suhdannekäänteille tyypillistä nousua vastaajien arviossa oman työttömyyden riskistä. Toistaiseksi työttömyyden pelko on varsin maltillista”, sanoo Appelqvist.
Sekä Suomen talous että Eurooppa yleisemminkin on kohdannut syksyn edetessä useita taloussuhdannetta heikentäviä voimia. Kustannusten nousu osuu sekä yrityksiin että kotitalouksiin. Samalla rahapolitiikka kiristyy. Appelqvistin mukaan jatkossa tullaan enenevässä määrin näkemään myös kerrannaisvaikutuksia, kun eri maiden samanaikainen heikkous tarttuu vientikysyntään.
”Kotitaloudet arvioivat aivan oikein, että sekä Suomen talous että oma henkilökotainen talous ovat heikentymisvaiheessa. Sitä ei kuitenkaan vielä tiedetä, kuinka syvä edessä olevasta kuopasta tulee. Pienikestoisen kriisin yli päästään kyllä vallitsevan hyvän työllisyystilanteen ja aiemmin kertyneiden säästöjen avulla kohtalaisen kivuttomasti. Riskinä on tilanteen pitkittyminen, mutta toistaiseksi kotitalouksilla ja yrityksillä pääosin riittää kantokykyä”, sanoo Appelqvist.
