Keskuskauppakamarin naistenpäivän selvityksen mukaan naisten osuus yhtiön hallituksessa ei vaikuta naisten osuuteen yhtiön johtoryhmässä. Vaikka naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on kansainvälisesti katsoen huippulukemissa, huomiota on syytä kiinnittää myös johtoryhmien kokoonpanoon ja yleisemmin naisten urapolkuun johtajina.
Samaan aikaan kun naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on noussut 23 prosentista 29 prosenttiin vuosina 2013–2018, myös naisten osuus johtoryhmissä on noussut 19 prosentista 25 prosenttiin. Asia selviää Keskuskauppakamarin selvityksestä.
Tuloksista ei voida kuitenkaan vetää johtopäätöstä, että naisten lisääntynyt määrä hallituksissa olisi lisännyt naisten määrää myös johtoryhmissä. Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turusen mukaan asiaa selvitettiin edellisen kerran vuonna 2014, jolloin todettiin, ettei hallitusten ja johtoryhmien naisjäsenten osuuden suuruudella ole mitään korrelaatiota.
Turusen mukaan asiaa oli tarpeen selvittää uudestaan nyt, kun naisia on nimitetty selvästi enemmän sekä hallituksiin että johtoryhmiin.
Kun pörssiyhtiöiden hallitusten ja johtoryhmien kokoonpanoja tarkastellaan yhtiökohtaisesti, käy ilmi, että tilanteet yhtiöiden välillä vaihtelevat suuresti. Toisessa ääripäässä yhtiön hallituksessa naisia on 60 prosenttia jäsenistä samaan aikaan kun yhtiön johtoryhmässä ei ole yhtään naista. Toisella puolella yhtiön johtoryhmästä 50 prosenttia johtajista on naisia, mutta hallitukseen ei ole nimitetty yhtään naisjäsentä. Loput 124 yhtiötä sijoittautuvat johonkin näiden ääripäiden väliin.
84 pörssiyhtiöllä naisten osuus hallituspaikoista on suurempi kuin naisten osuus johtoryhmän jäsenistä. 37 pörssiyhtiössä tilanne on päinvastainen, eli johtoryhmässä naisten osuus on suurempi kuin kyseisen yhtiön hallituksessa. Viidessä yhtiössä naisten osuus on täysin sama sekä hallituksessa että johtoryhmässä.
Turunen muistuttaa Keskuskauppakamarin viime marraskuussa julkaisemasta, järjestyksessään kahdeksannesta naisjohtajaselvityksestä, jossa tutkittiin naisten asemaa suomalaisten yritysten ylimmässä johdossa. Sen mukaan naisten osuus pörssiyhtiöiden johtotehtävissä on kasvanut ennätyslukemiin.
”Ennätys ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö tehtävää olisi vielä naisten johtajaurien edistämiseksi. Vaikka naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on kansainvälisesti katsoen huippulukemissa, huomiota on syytä kiinnittää myös johtoryhmien kokoonpanoon ja yleisemmin naisten urapolkuun johtajina. Erityistä huolta aiheuttaa naisten vähäisyys pörssiyhtiöiden liiketoimintajohdossa – valtaosa johtoryhmätasolla työskentelevistä naisista nimittäin toimii ns. tukitoimintojen johdossa”, hän sanoo.
Turusen mukaan erilliset nais- ja mieskiintiöt tulisi tässä vaiheessa haudata.
”Tarvitaan huomattavasti monipuolisempia lähestymistapoja. Yhteiskunnasta on purettava sellaisia rakenteellisia haasteita, jotka liittyvät koulutuslinjavalintoihin, perhe- ja työelämän yhdistämiseen sekä naisille tarjolla olevaan koulutus- ja uravalmennukseen”, hän sanoo.
Lisätietoja: