Kyllästyttääkö tavaroiden kertakäyttökulttuuri ja ylenpalttinen kuluttaminen? Mitä, jos hankkisitkin tänä jouluna lahjaksi jotain, joka kestää aikaa.
Vaikka tämän vuoden lahjahankinnoiksi antiikkiesineitä ei välttämättä ehdi enää hankkia, kannattaa Keskuskauppakamarin hyväksymän HTT-tavarantarkastajan Mari Wileniuksen mukaan makustella ajatusta siitä, ettei kaikkea aina tarvitse ostaa uutena.
”Ostaminen leimaa vahvasti aikaamme. Ihmisten kodit täyttyvät halvalla tuotetusta tavarasta, kun etenkin näin joulun aikaan tuntuu olevan jonkinasteinen pakko keksiä jotain lahjaa. Ajatuksen voisikin kääntää toisin päin: voisiko esimerkiksi nuoremmille sukulaisille antaa lahjaksi jotain sellaista, mitä on jo itsellä. Vanhoja esineitä ei nimittäin välttämättä enää saa mistään ja jos saakin, ovat ne kalliita”, hän sanoo.
Wileniuksen mukaan tyylillisesti yhdistellään nyt paljon vanhaa ja uutta. Hän kannustaakin hankkimaan käsityönä hyvin tehtyjä, perinteisiä esineitä.
”Vanhat esineet on tehty kestämään, myös tyylillisesti. Hyvä esimerkki ovat hopea- ja muut metallista tai tinasta valmistetut esineet. Niitä kannattaa nyt hankkia ja käyttää vaikkapa kattauksessa – ei haittaa, vaikka aterimet olisivatkin keskenään erilaisia”, Wilenius sanoo.
Aistit ja asiantuntijat avuksi ostotilanteessa
Mutta mistä lähteä liikkeelle, jos on aivan keltanokka antiikkimarkkinoilla? Wilenius vinkkaa, että tällaisessa tapauksessa kannattaa ottaa joku asioista perillä oleva tuttu mukaan.
”Lisäksi kannattaa kysellä paljon: miksi esine maksaa näin paljon, mistä hinta muodostuu, mitä leimat tarkoittavat ja niin edelleen. Antiikkikaupoissa ja huutokaupoissa osataan hyvin neuvoa alkuun”, hän sanoo.
Wilenius muistuttaa, että Facebook-ryhmissä ja kirppareilla mennään sen sijaan omalla riskillä. Aina olisikin hyvä saada myös ammattilaisen näkemys, koska myyjä saattaa hyvässä uskossa myydä esinettä ylihinnalla esimerkiksi sillä perusteella, että suvussa kulkeneen tarinan mukaan käytännössä arvoton esine olisi kovinkin arvokas.
Wilenius neuvoo, että ostotilanteessa kannattaa tutkia esinettä omin aistein sen kunnon selvittämiseksi. Esimerkiksi kosteus- ja hajuvauriot erityisesti verhoilluissa huonekaluissa on helppo havaita haistelemalla.
Epäselvyyksien ehkäisemiseksi asiakkaan kannattaa myös aina pyytää ostotilanteesta kuitti ja mahdollinen aitoustodistus tai selvitys. Mikäli myyjä ja ostaja ajautuvat esineen kunnon tai aitousepäilysten vuoksi riitatilanteeseen, suosittelee Wilenius pyytämään apua Keskuskauppakamarin hyväksymältä tavarantarkastajalta.
Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harjun mukaan on hyödyllistä, että ulkopuolinen asiantuntija suorittaa arvonmäärityksen. Antiikki- ja design-esineet päätyvät uudelle omistajalle usein perintönä, ja tiedot saattavat olla ajan saatossa värittyneitä tai epäselviä.
“Väärennettyäkin antiikkia on ajoittain liikkeellä, mutta väärennösten lisäksi tavarantarkastaja voidaan kutsua riitaisissa kuolinpesänselvityksissä tai avioeron jälkeen, kun tarvitaan lausunto puolueettomalta asiantuntijalta. Tavaroiden tunnearvo ei välttämättä korreloi niiden todellista arvoa”, Harju sanoo.
HTT-tavarantarkastajat ovat puolueettomia ja ammattitaitoisia asiantuntijoita, jotka suorittavat palveluiden ja tavaroiden teknisiä tarkastuksia eri asiantuntemusalueilla.