Hallitus toisensa jälkeen on puhunut oppisopimuskoulutuksen tärkeydestä ja pyrkinyt lisäämään oppisopimuskoulutuksen määrää. Toivottua kasvua ei kuitenkaan tapahtunut ja moni yritys kokee edelleen, että oppisopimuskoulutus ei ole yritykselle toimiva vaihtoehto. Keskuskauppakamari ehdottaa oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi yrityksille suunnattua oppisopimustukea, joka pienenisi porrastetusti oppisopimuskoulutettavan osaamisen karttuessa.
Keskuskauppakamari ehdottaa oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi uuden suoraan yrityksille suunnatun oppisopimustuen käyttöönottoa.
”Yritys saisi tuen suoraan, jos oppisopimuskoulutukseen otetaan alle 30-vuotias vailla ammatillista peruskoulutusta oleva henkilö. Tuki pienenisi porrastetusti oppisopimusopiskelijan osaamisen karttuessa. Oppisopimustuki tekisi oppisopimuskoulutettavan ottamisesta huomattavasti nykyistä kannattavampaa ja houkuttelevampaa”, Valtonen sanoo.
Oppisopimuskoulutuksen määrän lisääminen on ollut monen hallituksen tavoitteena ja kirjattuna useaan kertaan hallitusohjelmaan. Silti tulokset ovat tilastojen valossa varsin laihoja. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Mikko Valtosen mukaan keskeinen syy tähän on se, että vielä ei ole tartuttu juurisyihin, jotka estävät oppisopimuskoulutuksen määrällisen kasvun.
”Moni yritys kokee, että oppisopimuskoulutettavan tuottavuus on alkuvaiheessa liian heikko suhteessa yritykseltä vaadittavaan taloudelliseen panostukseen. Tällöin ollaan tilanteessa, jossa ei yksinkertaisesti ole taloudellisesti kannattavaa ottaa henkilöä oppisopimuskoulutukseen. Tämä koskee valitettavasti erityisesti nuoria, joilla ei ole ammatillista peruskoulutusta eikä aiempaa työkokemusta”, Valtonen sanoo.
Tilastojen valossa valtaosa oppisopimuskoulutuksen volyymista on aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen omaavien jo työelämässä olevien kouluttamista. Nuoret ovat vahvasti aliedustettuja oppisopimuskoulutuksessa, vaikka oppisopimuskoulutus voisi olla monelle nuorelle loistava tapa hankki osaamista.
”Oppisopimuskoulutuspaikkojen määrä muodostuu käytännössä yritysten työvoimatarpeen kautta. Kun ilmenee tarve uudelle osaajalle, voi yritys rekrytoida tarvitsemansa osaajan avoimilta työmarkkinoilta tai ottaa henkilön oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutus on hyvin pitkälle räätälöitävissä yritysten tarpeita vastaavaksi ja siksi se on yritysten näkökulmasta hyvä koulutusmuoto ja rekrytointitapa”, Valtonen sanoo.
Vuoden 2018 alusta voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen reformin piti nostaa oppisopimuskoulutuksen määrää. Oppisopimuskoulutusta joustavoitettiin ja siitä tehtiin oppilaitosten näkökulmasta taloudellisesti kannattavampaa. Toivottua kasvua ei kuitenkaan tapahtunut.
”Tilastojen valossa näyttää siltä, että kasvu oppisopimuskoulutuksessa on tapahtunut lähinnä alle kuuden kuukauden pituisissa lyhyissä oppisopimuskoulutuksissa. Pidemmät koko tutkintoon tähtäävät oppisopimuskoulutukset eivät ole lisääntyneet toivotulla tavalla”, sanoo Valtonen.