Jukka Oksaharju peräänkuulutti Kauppalehdessä laajamittaisia omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmia ja katsoi osinkojen olevan ylisuosiossa (KL 5.4.).
Kannanotto on mielenkiintoinen, eikä vähiten sen vuoksi, että maailmalla on alettu kritisoida osto-ohjelmia. Kritiikki on kasvanut amerikkalaisyhtiöiden käytettyä viime vuonna yli 800 miljardia dollaria takaisinostoihin. USA:n presidentinvaaliehdokkuutta tavoittelevat Bernie Sanders ja Elizabeth Warren ovat tahoillaan puuhaamassa jopa lainsäädäntöä osto-ohjelmien rajoittamiseksi. Vaikka republikaanivetoisessa senaatissa lakiehdotuksilla tuskin on menestystä, asia on huomionarvoinen.
Osto-ohjelmia koskeva kritiikki oli esillä myös Brysselissä 24.1.2019 Euroopan komission järjestämässä Sustainable Corporate Governance -konferenssissa. Taustalla on huoli sijoittajien lyhytjänteisyydestä.
Joillakin suomalaisilla yhtiöillä on osto-ohjelmia, varsinkin jos omistajakunnassa on runsaasti amerikkalaisia sijoittajia. He suosivat osto-ohjelmia verosyistä. Monet suomalaiset sijoittajat kuitenkin arvostavat osingonmaksua enemmän.
Sijoittajanäkökulmasta osingonmaksu suosii jatkuvaa tulovirtaa toivovaa pitkäjänteistä sijoittajaa, joka ei ole aikeissa myydä osakkeita, eikä siten pääse välittömästi hyötymään omien osakkeiden oston myötä kohonneesta osakekurssista.
Osto-ohjelmia on kritisoitu myös siitä, että johdon osakepohjaiset palkitsemisjärjestelmät voivat olla aiheettoman tuottoisia osakekurssin noustessa ostojen vuoksi. Osto-ohjelmaan voi liittyä riski myös liian helposta palkitsemisjärjestelmien tavoitteiden saavuttamisesta, mikäli palkitsemisessa käytetään EPS-pohjaisia mittareita (earnings per share). Kun osakkeiden määrä vähenee, EPS nousee. Näitä mekanismeja ei ole aina huomioitu osto-ohjelmissa ja kannustinjärjestelmissä. USA:ssa otsikoihin on noussut myös kritiikki siitä, ettei markkinavalvoja SEC seuraisi riittävästi osto-ohjelmiin mahdollisesti liittyvää markkinoiden väärinkäyttöä.
Voitonjakoa koskevat ratkaisut vaihtelevat yhtiöittäin, eikä omien osakkeiden hankintaa pidä leimata kielteisiksi, vaan arviointi on tehtävä tapauskohtaisesti. Onneksi valta on siellä, mihin se kuuluu, eli osakkeenomistajat päättävät voitonjaosta yhtiökokouksessa.
Leena Linnainmaa
varatoimitusjohtaja
Keskuskauppakamari
Kirjoitus on julkaistu alun perin mielipidekirjoituksena Kauppalehdessä 29.4.2019.