Keskuskauppakamari odottaa maan hallitukselta aktiivista otetta työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistämiseen. Oleskelulupaprosessien nopeuttaminen, saatavuusharkinnasta luopuminen, aktiivinen osaajien houkuttelu ja erilaiset kannusteet mm. verotuksen keinoin ovat niitä työkaluja, joiden käyttöä nyt pitäisi edistää.
”Seuraava näytön paikka hallituksella on tammikuun lopulla pidettävä työllisyysiltakoulu. Hallitusohjelmassa ja edellisessä budjettiriihessä tehdyt päätökset kaipaavat lihaa luiden ympärille ja vauhtia toteutukseen. Ilman aktiivisia toimia ei ulkomaalaisten osaajien määrä kasva riittävän nopeasti”, sanoo Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.
Maahanmuuttovirasto julkaisemat vuoden 2019 maahanmuuton tilastot antavat pientä aihetta iloon. Työperäistä oleskelulupaa hakeneiden määrä on kasvanut selvästi (yhteensä noin 12 700) ja työn perusteella haettu oleskelulupa nousi yleisimmäksi ensimmäisen oleskeluluvan hakuperusteeksi. Vuonna 2019 myönnettiin ensimmäisiä oleskelulupia työn perusteella noin 9500 ja opiskeluiden perusteella noin 5200.
”Emme mahda mitään Suomen maantieteelliselle sijainnille tai ilmastolle, mutta voimme omilla päätöksillämme parantaa Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä. Muun muassa oleskelulupaprosessin sujuvuus ja ansiotulojen verotus ovat keskeisiä houkuttelevuuden osatekijöitä”, sanoo Valtonen.
Keskuskauppakamari on esittänyt siirtymistä tavoitteelliseen työ- ja koulutusperäiseen maahanmuuttoon. Käytännössä tämä tarkoittaa valtioneuvoston asettamaa vuosittaista tavoitetta myönnettyjen työ- ja koulutusperäisten oleskelulupien määrälle. Tavoitteen saavuttamista seurataan säännöllisesti ja toimenpiteet maahanmuuton edistämiseksi mitoitetaan niin, että tavoite saavutetaan.
”Ensivaiheessa tavoite myönnetyille työ- ja koulutusperäisille oleskeluluville voisi olla vuositasolla noin 25 000. Tämä olisi merkittävä lisäys nykyiseen 15 000, mikä oli vuonna 2019 myönnettyjen lupien määrä. Työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa kasvattamalla vastataan yritysten akuuttiin osaajapulaan sekä oikaistaan Suomen väestörakennetta”, sanoo Valtonen.
Yritysten tarvitsemien osaajien saamista Suomeen hankaloittaa työperäisiin oleskelulupiin liittyvä tarveharkinta. Maahanmuuttoviraston mukaan vuonna 2019 tarveharkinnan piirissä oli noin puolet työn perusteella haetuista ensimmäisistä oleskeluluvista. Noin 40 prosenttia tarveharkintapäätöksistä johti kielteiseen oleskelulupapäätökseen. Keskuskauppakamari on esittänyt tarveharkinnasta luopumista mahdollisimman pian.
”Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallituksenkin piirissä harkitaan tarveharkinnasta luopumista alueellisen kokeilun muodossa. Tämä voi toimia ensiaskeleena, mutta tavoitteena pitää olla tarveharkinnan poistaminen kokonaan suomalaisesta järjestelmästä”, sanoo Valtonen.