Työllisyysaste on 78 tuhannen työllisen päässä Antti Rinteen hallituksen asettamasta tavoitteesta. Luku käy ilmi Keskuskauppakamarin julkaisemasta työllisyystavoitelaskurista, jossa tarkastellaan työllisyyden kehittymistä. Tulevan hallituskauden ajan Keskuskauppakamari päivittää kerran kuukaudessa työllisyystavoitteen nykytilan, jonka voi helposti käydä katsomassa tyollisyystavoite.fi -sivustolta.
Työllisyystavoitelaskuri perustuu Tilastokeskuksen julkaisemiin työllisyyslukuihin. Tuoreimmat työllisyysluvut osoittavat, että työllisyyden kasvu on tyrehtynyt työllisyysasteen trendin ollessa 72,4 prosenttia. Myös työttömyysasteen alentuminen on pysähtynyt ollen 6,6 prosenttia heinäkuussa.
Edellisvuoteen verrattuna työttömyysaste on hieman alentunut lähes kaikissa ikäryhmissä. Tämä hieman pidemmän ajan positiivinen vire on kuitenkin nyt tasoittunut.
“Tilastojen valossa näyttää siltä, että Suomen työmarkkinoiden positiivinen kehitys on pysähtynyt. Se tuo paineita istuvalle hallitukselle, joka on sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen vuoden 2023 loppuun mennessä. Lisäksi kansainvälisen talouden odotetusti heikko kehitys ja globaalin talouspoliittisen epävarmuuden korkea taso lisää hallituksen tavoitteen saavuttamisen vaikeuskerrointa loppukaudella”, huomauttaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Kotamäki korostaa, että työllisyystoimet tulisi ajoittaa hallituskauden alkuvaiheeseen, jotta toimien vaikutukset ehtivät näkyä ja vaikuttaa työllisyystavoitteen saavuttamiseen.
“Eritoten poliittisesti hankalat toimenpiteet pitäisi tehdä kauden alkuvaiheessa. Niitä voi olla vaikea toteuttaa vaalikauden lopussa. Lisäksi Valtiovarainministeriön arvion mukaan tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi päätösperäisin toimin noin 60 tuhatta työllistä”, Kotamäki sanoo.
“Hallitukselta odotetaan kunnianhimoisia toimenpiteitä, joita ei ole vielä konkretisoitu. Lähiaikoina järjestettävä budjettiriihi tuo toivottavasti tarkennuksia toimenpiteistä. Kaikki toimenpiteet eivät kuitenkaan voi olla niin sanotusti helppoja, nimittäin hallitus on sitoutunut samaan aikaan sekä työllisyyden lisäämiseen että velkaantumisen pysäyttämiseen. Näiden tavoitteiden samanaikainen saavuttaminen vaatisi todennäköisesti menonlisäysten lisäksi myös menojenkasvua patovia rakenteellisia uudistuksia”, Kotamäki päättää.