Työllisyys on 72 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta tavoitteesta. Luku käy ilmi Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista, jossa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä. Työllisyysasteen kehitystä voi seurata osoitteessa www.tyollisyystavoite.fi. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.
Työllisyystavoitelaskuri perustuu Tilastokeskuksen julkaisemiin työllisyyslukuihin. Tänään julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi pysyi paikallaan sen ollessa 72,6 prosenttia vuoden 2019 marraskuussa. Työttömyysasteen trendi oli 6,7 prosenttia marraskuussa 2019.
”Työllisyysaste on lomatunnelmissa. Ei nähty positiivista kehitystä, mutta eipä menty alaspäinkään. Luvut olivat odotettuja kuin Suomen syksyinen pimeys”, Keskuskauppakamari pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
”Sekä työllisyysasteen että varsinkin työttömyysasteen trendi on pysytellyt tasaisena jo pitkään. Kiinnostavaa on nähdä, kuinka päättäjät asiaan reagoivat ja kommentoivat. Työllisyyskehitys ei näytä toistaiseksi tukevan hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista”, Kotamäki jatkaa.
Suomen hallitus on sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen eli työllisyysasteen trendin pitäisi olla 75 prosenttia vuoden 2023 lopussa.
”Rinteen hallitus vaihtui Marinin hallitukseksi. Mutta muuttuuko lopulta mikään muu kuin ulkoinen hallituksen viestintä? Hallitus toteuttanee hallitusohjelmaa – olipa pääministerinä sitten Rinne tai Marin”, Kotamäki sanoo.
”Mielenkiintoista on, että hallituksen linjaama työllisyystavoite on kuin kaksiteräinen miekka. Se on tavoitteena hyvä. Mutta käytännön toimet tulevat aiheuttamaan hallituksen sisälläkin eripuraa”, Kotamäki pohtii.
Kotamäen mukaan hallituksen työllisyystoimista ei vielä juurikaan ole tietoa. Siksi paradoksaalisesti työllisyystavoite saattaa aiheuttaa laajempaa epävarmuutta sekä työllisyystoimenpiteiden luonteen että hallituksen uskottavuuteen yleisemmin.
”Hallituksen luotto työmarkkinaosapuoliin on suurta, mutta takeita yhteisymmärryksestä ei ole. Hallitus on myös sitoutunut vastuulliseen budjettipolitiikkaan, jonka seurauksena se joutuu arvioimaan uudelleen julkisen talouden kokonaisuutta, mikäli työllisyystavoitteeseen ei päästä. Se voi tarkoittaa menoleikkauksia tai pahimmassa tapauksessa veronkiristyksiä”, Kotamäki sanoo.
”Tammikuussa hallitus saa iltakouluunsa arvion työllisyysryhmien työn etenemisestä. Hyvässä tapauksessa epävarmuus toimien suhteen hälvenee, mutta huonossa tapauksessa epävarmuus kasvaa entisestään”, Kotamäki päättää.