Työllisyysasteen trendi jatkaa nousuaan – Taivaanrannassa harmaita pilviä koronaviruksen muodossa

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Roni Rekomaa

Työllisyys on 42 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta tavoitteesta. Luku käy ilmi Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista, jossa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä. Työllisyysasteen kehitystä voi seurata www.tyollisyystavoite.fi. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista. 

Työllisyystavoitelaskuri perustuu Tilastokeskuksen julkaisemiin työllisyyslukuihin. Tänään julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi oli 73,4 prosenttia vuoden 2020 tammikuussa. Työttömyysasteen trendi nousi hieman sen ollessa 6,8 prosentissa tammikuussa. 

”Hyviä uutisia jo toista kuukautta putkeen – työllisyysasteen trendi jatkaa nousuaan! Hallituksen on syytä olla tyytyväinen työllisyystavoitteen tai julkisen talouden tasapainottamisen tavoitteen suhteen”, Keskuskauppakamari pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo. 

Positiivisista luvuista huolimatta taivaanrannassa on harmaita pilviä koronaviruksen muodossa. 

”Koronavirus jyllää maailmalla ja on rantautunut jo Eurooppaan. On mahdollista, että viruksen aiheuttamat tappiot Kiinan kansantaloudelle ovat merkittäviä. Jos Kiina saa flunssan, vaikuttaa se koko maailmaan negatiivisella tavalla. Maailmanlaajuinen taantuma tietää vaikeuksia hallituksen tavoitteidenkin suhteen”, Kotamäki pohtii. 

Luku on sekä positiivinen että negatiivinen uutinen pääministeri Marinin hallitukselle. 

”Luku sataa hallituksen laariin. Riski on siinä, että hyvien lukujen tuudittamana hallitus ei tee niitä tarpeellisia päätöksiä, jotka olisi tehtävä. Hallitushan ei vielä yhtään työllisyystoimea ole säätänyt. Hyvistä luvuista huolimatta rakenteellista työttömyyttä pitäisi pystyä alentamaan paljonkin”, Kotamäki sanoo. 

Työttömyysasteen trendi oli tammikuussa 6,8 prosenttia. 

”Työttömyysaste ei käytännössä ole muuttunut 15 kuukauteen. Näyttää siltä, että lattia on tullut vastaan. Olemme nyt rakenteellisen työttömyyden tasolla tai jopa sen alapuolella. Rakenteellinen työttömyyden taso ei laske ilman rakenteellisia toimia. Ne ovat poliittisesti vaikeita, joten on epäselvää, pystyykö viiden puolueen hallitus tekemään sellaisia.” 

Hallitus on asettanut myös itselleen tavoitteen työttömyyden suhteen, joka on kunnianhimoinen 4,8 prosenttia. 

”Selvästi hyvä uutinen on se, että sekä työllisyysasteen että työttömyysasteen trendit ovat nousseet. Tämä viittaa työvoiman kasvuun, mikä yleensä pitkällä aikavälillä johtaa työllisten määrän kasvuun”, Kotamäki sanoo. 

Kategoriat:Työllisyys, Koronakriisi, Muut