Epävarmuus Venäjän-markkinoilla on lisääntynyt USA:n uusien sanktioiden heikentäessä ruplaa. Tämä näkyy suoraan suomalaisten yritysten viennin ja investointihalukkuuden supistumisena, osoittaa tuore Venäjän-kaupan barometri, joka julkaistiin 6.11.2018 Helsingissä Suomalais-Venäläisen kauppakamarin johdolla.
Barometrin julkistamistilaisuudessa Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori muistutti, että vain 5 prosenttia liiketoiminnasta Venäjällä on suoraan pakotteiden alaista. Pakotteet heijastuvat käytännössä kuitenkin laajemmin Venäjän talouteen. Venäjän omat protektionistiset toimet, kuten tuonnin korvausohjelma, eivät helpota suomalaistenkaan yritysten vientiponnisteluja Venäjälle.
Vuoren mukaan Venäjällä edelleen toimivilla suomalaisyrityksillä menee varsin hyvin, sillä ne ovat vaikeissakin oloissa pystyneet tehostamaan liiketoimintansa kannattavuutta. Samalla hän kuitenkin korosti, että useat yritykset ovat toistaiseksi luopuneet tai jäädyttäneet Venäjän-kauppaansa.
Tullin tilastojen mukaan Suomen vienti Venäjälle laski elokuussa jopa 11 prosenttia ja koko alkuvuonna se on laskenut 3 prosenttia. Sen sijaan alkuvuoden aikana Venäjän tuonti Suomeen on kasvanut peräti 29 prosenttia. Syynä on erityisesti energian kasvava tuonti Venäjältä.
Vuoren mukaan Suomen ja Venäjän pitäisi olla huolissaan maiden välisen kaupan yksipuolistumisesta, sillä se painottuu yhä enemmän öljy- ja maakaasukauppaan.
“Venäjän talouden modernisaatio kaipaisi juuri nyt suomalaisten teknologiaa sekä vesi-, energia- ja resurssitehokkuusosaamista maan teollisuuden monipuolistamiseksi ja infrastruktuurin kehittämiseksi. Samalla Venäjän olisi pystyttävä monipuolistamaan omaa vientiänsä Suomeen. Fossiilisten polttoaineiden varaan rakentuva ulkomaankauppa ei ole pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla”, hän muistuttaa.
Vuori arvioi, että kaupan monipuolistaminen on mahdollista sanktioista riippumatta. Suomalaisyrityksiltä kaivataan hänen mukaansa ripaus enemmän rohkeutta ja venäläisiltä kauppakumppaneilta kosolti uudistautumiskykyä.
Venäjän-kaupan barometritutkimukseen vastasi yhteensä 277 johtajaa ja asiantuntijaa. Suurin osa heistä edustaa Suomalais-Venäläisen kauppakamarin (SVKK) jäsenyrityksiä. Tutkimuksessa oli mukana myös muiden Venäjän-kauppaa tekevien suomalaisten yritysten ylintä johtoa.
Tutkimuksen tilaajia ovat Suomalais-Venäläinen kauppakamari SVKK, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, East Office of Finnish Industries ja Suomen Yrittäjät. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy 12.9. – 25.10.2018.