Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan sisältyy useita yritysverotusta koskevia linjauksia ja kirjauksia. Vaikka yritysten ja yrittäjien verotusta ei suoraan kiristetä, välillisen verotuksen kiristäminen vaikuttaa monen yrityksen kustannuksiin. Hallituksen kanta vireillä oleviin kansainvälisiin verouudistuksiin jää osin epämääräiseksi, vaikka toteutuessaan nämä uudistukset saattaisivat lisätä merkittävästi yritysten tuloverokustannuksia.
Valmisteveroja nostetaan
Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Kestävän kehityksen verouudistuksella hallitus aikoo nopeuttaa siirtymää pois fossiilisista polttoaineista, joiden verotusta korotetaan 250 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana. Suomessa on jo pidempään siirretty verotuksen painopistettä tulojen verotuksesta haitta- ja kulutusverotukseen, ja kestävän kehityksen verouudistus on tämän linjan mukainen.
Kestävän kehityksen verouudistukseen kuuluvat energiaverotuksen uudistus, liikenteen verotuksen uudistus, kiertotalouden edistäminen sekä päästöihin perustuvan kulutusveron selvittäminen. Konkreettisina toimenpiteinä esitetään muun muassa teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmän poistamista ja alemman veroluokan sähköveron alentamista kohti EU:n sallimaa minimitasoa. Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit siirretään sähköveron alempaan veroluokkaan, kun taas kaivokset siirretään korkeampaan sähköveroluokkaan. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon verotukea lasketaan ja lämmityspolttoaineiden verotusta korotetaan. Uusiutumattomista luonnonvaroista tehdyille pakkauksille asetetaan pakkausvero.
Hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden perusteella kestävän kehityksen verouudistus saattaa lisätä esimerkiksi teollisuudessa ja kuljetusalalla toimivien yritysten kustannuksia, mutta toisaalta alentaa esimerkiksi palvelinkeskuksiin ja uusiutuvan energian tuottajiin kohdistuvaa verotusta.
Kestävän kehityksen verouudistuksen lisäksi tupakka-, alkoholi-, ja virvoitusjuomaveroja korotetaan terveyden edistämiseen liittyvin perustein. Hallitus aikoo selvittää myös kansanterveyttä edistävän veron käyttöönottoa. Tällainen vero voisi kohdistua esimerkiksi sokeriin.
Hallituksen kanta EU:n ja OECD:n verohankkeisiin jää epäselväksi
Hallitusohjelmassa ei suoraan ehdoteta muutoksia yritysten tuloverotukseen. Vireillä oleviin kansainvälisiin verohankkeisiin liittyvät kirjaukset jäävät kuitenkin tulkinnanvaraisiksi, vaikka toteutuessaan nämä hankkeet voisivat lisätä suomalaisyritysten veronmaksua etenkin ulkomailla ja vähentää verotuksen ennakoitavuutta. Edellinen hallitus suhtautui muun muassa digiveroehdotukseen ja EU:n yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa (CCCTB) koskevaan hankkeeseen hyvin varauksellisesti. Niiden katsottiin muun muassa vähentävän veronmaksua Suomeen ja aiheuttavan nykyistä enemmän kansainvälisiä veroriitoja ja kustannuksia Verohallinnolle. Olisi toivottavaa, ettei Suomen kanta hankkeisiin ole muuttumassa.
Hallitus näyttää suhtautuvan varovaisen positiivisesti määräenemmistöpäätöksenteon laajentamiseen EU:ssa. Hallitusohjelmasta ei selkeästi käy ilmi, kannattaisiko hallitus määräenemmistöpäätöksentekoon siirtymistä myös veroasioissa, joihin nykyisin vaaditaan kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyys. Jos yksimielisyydestä luovuttaisiin, siirtyisi suomalaisten yritysten verotus käytännössä suurempien EU-maiden päätettäväksi.
Hallitusohjelmalla vaikutuksia byrokratian määrään
Hallitusohjelmakirjauksista yritysten hallinnollista taakkaa vähentäisi arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostaminen 15 000 euroon ja tulorekisterin ongelmien korjaaminen. Hallinnollisia kustannuksia puolestaan lisäisi nykyistä laajempi arvonlisäveroilmoitus, jollaisen Verohallinto suunnittelee ottavansa käyttöön vuonna 2022.
Yritysten kustannuksiin vaikuttaisi myös hallituksen pyrkimys taloushallintojen täydelliseen automatisointiin ottamalla laajemmin käyttöön rakenteisessa sähköisessä muodossa oleva kuitti ja lasku. Hankintayksiköt ja yritykset voivat aikaisemmin säädetyn lain puitteissa vaatia yritykseltä laskua rakenteisessa sähköisessä muodossa 1.4.2020 lähtien. Jos tällainen sähköinen lasku ja kuitti säädetään alkaneella vaalikaudella pakollisiksi kaikessa liiketoiminnassa, Verohallinto voi toteuttaa tavoitteensa kerätä yritysten sähköstä taloustietoa suoraan järjestelmistä ilman erillistä ilmoittamista. Pitkällä aikavälillä uudistus todennäköisesti vähentäisi yritysten hallinnollista taakkaa, mutta siirtymävaiheessa aiheutuvat kustannukset ja muutokseen tarvittavat resurssit tulisi ottaa toteutuksen aikataulussa huomioon.
Konsernien tuloksentasausta muutetaan
Suomessa verovelvolliset konserniyritykset voivat tasata verotettavaa tulosta keskenään antamalla ja vastaanottamalla konserniavustusta. Hallitusohjelman mukaan konsernien tuloksentasausta koskevaa sääntelyä uudistetaan, mikä voi tarkoittaa merkittäviäkin muutoksia konserniyhtiöiden verotukseen suuntaan tai toiseen. Tässä yhteydessä ulkomaisten tytäryhtiöiden lopulliset tappiot säädetään vähennyskelpoisiksi Suomessa, mikä saattaa jonkin verran alentaa konsernien verokustannusta. Konsernien verotukseen saattaisi vaikuttaa myös hallitusohjelmassa mainittu siirtohinnoitteluoikaisun soveltamisalan laajentaminen.
Työntekijöiden palkitsemiseen kaavaillaan uudistuksia
Hallitus aikoo toteuttaa listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemiseen liittyvän veronhuojennuksen, mikä helpottaisi työntekijöiden sitouttamista yritykseen. Palkitsemismallista tai muutoksen toteutusajankohdasta ei hallitusohjelmassa anneta tarkempaa tietoa.
Lisäksi hallitus aikoo uudistaa autoiluun liittyvää työsuhde-etua vähäpäästöisen auton valintaa suosivaksi. Hallitus aikoo tukea tasapainoisemmin myös kevyen ja julkisen liikenteen sekä liikkumispalveluiden käyttöä. Liikkumispalveluilla tarkoitetaan tässä Mobility as a Service -paketteja, joiden hintaan sisältyy esimerkiksi joukkoliikennettä, auton vuokrausta ja kuljetuspalveluita.