Myös liikennealalla ilmastonmuutoksen vastainen taistelu ja tarve leikata liikenteen aiheuttamia päästöjä aiheuttaa suuren murroksen. Liikenne tuottaa lähes neljänneksen kaikista päästöistä, mutta ilman toimivaa liikennejärjestelmää ihmiset ja tavarat eivät liiku. Meidän on vähennettävä päästöjä, ei lopetettava liikkumista.
”Meidän on vähennettävä päästöjä, ei lopetettava liikkumista.”
Euroopan komission Vihreän kehityksen tiedonannon mukaisesti liikennesektorin päästövähennystarve on 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Kansallisella tasolla Suomi on sitoutunut vähentämään kotimaan liikenteen päästöjä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja tekemään liikenteestä nollapäästöisen vuoteen 2045 mennessä. Päästövähennysten saavuttaminen liikennesektorilla on useiden eri tekijöiden ja toimijoiden palapeli. Me Keskuskauppakamarissa uskomme, että päästövähennykset pitää kohdistaa sinne missä niiden vaikuttavuus on suurin ja haluamme käydä avointa keskustelua siitä, miten liikenteen päästövähennysten tavoitteet voidaan saavuttaa realistisin ja kustannustehokkain keinoin.
Liikenteen lainsäädännöstä yli 80 prosenttia valmistellaan EU-tasolla. Uskomme vahvaan yhteistyöhön EU- ja globaalitasoilla. Suomen on etsittävä ratkaisuja yhdessä muiden kanssa, ei käpertyen Suomen rajojen sisälle. Me katsomme, että Suomen tulee vaikuttaa tuleviin aloitteisiin yhä ennakoivammin jo valmisteluvaiheessa ja varmistaa, että komissiosta annettavat lainsäädäntöesitykset ovat Suomen kilpailukykyä ja kansallista etua tukevia. Sisämarkkinakehityksen ja reilun kilpailun näkökulmasta on tärkeää myös välttää kansallisia erillisratkaisuja ja täytäntöönpanon ”Suomi-lisiä”. Erityisesti merenkulku ja ilmailu nojaavat vahvasti EU- ja kansainvälisen tason sääntelyyn. Siksi meidän tarvitsee etsiä ratkaisuja yhdessä muiden valtioiden kanssa.
Perusperiaatteena on, että ihmisten ja kuljetusten liikkumista ei tule rajoittaa, vaan meidän tulee yhdessä löytää keinot liikkua puhtaammin ja fiksummin. Toimenpiteiden kustannustehokkuus, vaikuttavuus, teknologianeutraalius ja markkinalähtöisyys ovat mielestämme keskeisiä periaatteita keinovalikoimaa määritettäessä.
Suomen tulisi viedä eteenpäin teknologisia ratkaisuja ja osaamista, joilla voidaan edesauttaa päästövähennystavoitteiden saavuttamista ja edistää suomalaista teollisuutta. Liikennesektorin puhdas siirtymä luo myös valtavan vientipotentiaalin suomalaisille liikennealan yrityksille ympäri maailmaa.