Kun sinivalkoiset liput liehuvat tänään suomalaisuuden päivänä, Suomi suoristi selkänsä. Selkä suorana presidenttimme käski venäläisiä katsomaan peiliin Suomen Nato-jäsenyydelle syitä etsiessään. Historiankirjoittajille annettiin hyvä muistijälki.
Tasavallan presidentti ja pääministeri ilmoittivat kantansa Nato-jäsenyydestä. ”Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi”, sanottiin valtiovallan yhteisessä tiedotteessa. Tämä on tärkeä viesti koko Suomelle, mutta tärkeää myös yritysten turvallisen toimintaympäristön ja vakaan investointiympäristön kannalta. Nato-jäsenyys ei ole vain turvallisuuspolitiikkaa, vaan myös yhteiskuntamme kokonaisvaltaista vakauspolitiikkaa. Sen vaikutukset talouden, työllisyyden ja hyvinvointimme kasvuun ovat ilmeiset.
Suomen vakauden ja turvallisuuden nurkkapulttien tulee olla kiinni tukevassa peruskalliossa näinä tuulisina maailmanpolitiikan aikoina. Venäjä on pyrkinyt sotilaallisella voimalla, onnettomilla uhkailuilla sekä täysin inhimillisyyden vastaisilla teoilla piirtämään kylmän sodan jälkeisiä järjestelyjä uusiksi. Sen tavoitteena on luoda itselleen voimapoliittinen etupiiri, jossa pienempien maiden asema ja suvereniteetti kyseenalaistetaan.
Tänään Suomi suoristi vuosikymmenien ajan kumarassa pidetyn selkänsä ja otti viimeisen askeleen kohti länsi-integraatiota. Me olemme osa länttä, Eurooppaa ja Euroopan unionia. Pian olemme myös täysivaltaisia Naton jäseniä. Pidän mahdollisena ja jopa todennäköisenä, että ratifiointiprosessi etenee jäsenmaissa paljon nopeammin, kuin on aiemmin arvioitu. Yllättävät käänteet ovat aina mahdollisia, mutta voi hyvinkin olla, että Suomi ja Ruotsi liittyvät Naton jäseniksi jo kesäkuun lopussa olevan Naton Madridin huippukokoukseen mennessä.
Ystävät, tänään voimme iloita. Minä iloitsen koko Suomen ja erityisesti suomalaisen elinkeinoelämän puolesta.
