Suuryritysten hallinnollinen taakka uhkaa kasvaa hallitusohjelman kirjauksista huolimatta

Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala. Kuva: Elmo Eklund.

Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa sitoudutaan yritysverotuksen kilpailukykyisyyteen ja ennakoitavuuteen. Hallitus on myös sitoutunut siihen, ettei yritysten hallinnollinen taakka seuraavien vuosien aikana kasva, eikä se edistä sellaisia aggressiivisen verosuunnittelun vastaisia hankkeita, jotka aiheuttavat suhteetonta hallinnollista taakkaa.

Hyvistä hallitusohjelmakirjauksista huolimatta erityisesti kansainvälisesti toimivien suuryritysten hallinnollinen taakka uhkaa kasvaa edelleen. Syynä on OECD:n ja EU:n ajamista kansainvälistä verosuunnittelua ja veropohjien rapautumista rajoittavista verohankkeista aiheutuva lisäsääntely, josta on saatu esimakua jo lähes vuosikymmenen ajan.

Ensi vuoden alusta on tulossa voimaan globaalia minimiverotusta koskeva lainsäädäntö, jonka vaikutukset yritysten hallinnolliseen taakkaan ovat ennennäkemättömät. Globaalilla minimiverolla pyritään varmistamaan, että kansainvälisesti toimivat konsernit maksavat voitoistaan aina vähintään 15 prosentin efektiivisen eli tosiasiallisen veron kaikissa toimintavaltiossa. Jos verotaso normaalin yhteisöverolainsäädännön perusteella jäisi alle minimiverorajan, erotus katettaisiin joko toimintavaltiossa tai konsernin emoyhtiön asuinvaltiossa maksettavalla täydennysverolla.

Globaalin minimiveron erikoisuus on, että efektiivisen veroasteen laskentaan on kehitetty täysin uusi laskentasäännöstö. Tämä tarkoittaa, että yritysten on jatkossa laskettava ja raportoitava tuloksensa paitsi kirjanpitolainsäädännön ja kansallisen verolainsäädännön niin myös minimiverosäännösten mukaisesti. Tämä merkitsee pysyvästi lisääntyvää hallinnollista taakkaa yritysten laskenta- ja vero-osastoille.

Globaalin minimiveron täytäntöönpanoa koskevassa hallituksen esitysluonnoksessa arvioidaan, että minimivero toisi Suomelle verotuloja noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Sääntelyn tuoma hallinnollinen taakka on yksiselitteisen suhteeton sen tuottamiin verotuloihin nähden.

Koska kyse kuitenkin on Suomea sitovasta EU-sääntelystä, kansallinen liikkumavara minimiveron toimeenpanossa on rajattua. Kaikki kivet on kuitenkin käännettävä sen varmistamiseksi, että suomalaisten yritysten hallinnollisen taakan lisäys minimoidaan vain välttämättömimpään.

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 28.8.2023.

Tomi Viitala

Johtava veroasiantuntija

+358 45 7731 2025

Kategoriat:Politiikka, Verotus, Tomi Viitala