Uusimmat
Asia: VN/14172/2020
Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.
Arviomuistiossa on esitetty laajasti eri vaihtoehtoja direktiivin tarkoittaman pääverkon tuomiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Direktiivin soveltamisalan laajentaminen Suomessa nykyisen TEN-T verkon ulkopuolelle aiheuttaa ristiriitaa direktiivin määritelmien ja Suomen kansallisen lainsäädännön välille moottori- ja pääteiden määritelmien osalta. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan hallituksen esitystä valmisteltaessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kansallisessa lainsäädännössä, erityisesti runkoverkkoasetuksessa ja päätieverkon osalta saadaan aikaan sellaiset määritelmät, jotka ovat selkeitä. Muutoin määritelmien epäselvyys johtaa hankaliin tulkintatilanteisiin.
Arviomuistiossa esitetty vaihtoehto 1 kaikkien valtateiden liittämiseksi soveltamisalaan tarkoittaisi kokonaislaajuudelta 8950 kilometriä nykyiseen 5195 kilometriin verrattuna. Tässä vaihtoehdossa vaikutus liikenneturvallisuuteen olisi positiivinen, vaikkakin ulkopuolelle jäisi vilkkaasti liikennöityjä ja onnettomuusriskiltään suuria tieverkon osia. Toisaalta vaihtoehto 3, jossa päätieasetuksen (933/2018) mukaisesta päätieverkon liittämisestä osaksi soveltamisalaa lopputulos olisi nykytilaan verrattuna lähes sama. Keskuskauppakamari ehdottaa, että vaihtoehdon 1 mukaista laajennusta ei kirjata sellaisenaan lakiin, vaan ensin arvioidaan kustannukset ja vaikutukset liikenneturvallisuuteen. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota direktiivin täytäntöönpanossa meneillään olevaan 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Riippuen siitä miten luonnoksessa mainittu ”tieturvallisuusarviointimenettely” tuodaan käytäntöön, se tulee vaikuttamaan myös tienpidon kustannuksiin. Liikenneturvallisuuden ohjausvaikutus liikennesuunnitteluun tullee nostamaan kustannuksia, ja sama vaikutus toistuu myös teiden rakentamisessa ja ylläpidossa.
Keskuskauppakamari toteaa, että arviomuistiossa esitettyjä tarpeita hallinnon osalta tulisi tarkastella kriittisesti. Merkittävässä roolissa on, kuinka uusi menettely turvallisuushavaintojen ja korjaavien toimenpiteiden osalta saadaan toteutettua niin että virastoille asetettavat tehtävät ovat selkeitä ja hallinnolliset prosessit tarkoituksenmukaisia, ettei turvallisuuden hallinnasta aiheudu tarpeetonta hallinnollista taakkaa.
Keskuskauppakamari pitää erittäin perusteltuna arviomuistiossa esille tuotua kytkentää teiden kunnossapidon ja paremman liikenneturvallisuuden välillä.