VN/2629/2021
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Keskuskauppakamarilta lausuntoa koskien yritysten määräaikaista kustannustukea koskevan lain (508/2020) muuttamista. Esityksen tavoitteena on yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen COVID-19 pandemian aikaansaamassa vaikeassa tilanteessa sekä konkurssiin ajautuvien yritysten määrän vähentäminen. Esityksessä esitetään yritysten määräaikaiselle kustannustuelle kolmatta hakukierrosta. Kustannustuen perusperiaatteet säilyvät ennallaan, mutta kustannustuen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 1 000 000 euroon ja tuen laskentakaavaa esitetään muutettavaksi niin, että kustannustuki vastaisi paremmin myös pienten yritysten ja yksinyrittäjien tarpeisiin. Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua ja esittää kauppakamareita kuultuaan huomioinaan seuraavaa.
Yleistä
Kauppakamareiden 21 000 jäsenyritystä eri puolilla Suomea edustavat kattavasti eri toimialoja ja eri kokoisia yrityksiä. Kauppakamarit ovat toteuttaneet säännöllisiä kyselyitä yrityksille koronaviruskriisin puhjettua viime vuoden maaliskuussa. Vaikka koronavirusepidemia on kohdellut yrityksiä eri tavalla esimerkiksi yrityksen toimialasta, tuotteista tai muista tekijöistä johtuen, lähes 90 % yrityksistä kertoo koronaviruksen vaikuttaneet yrityksen toimintaan. Noin neljänneksellä yrityksistä konkurssin riski on noussut merkittävästi koronavirusepidemian takia.
Yritysten korona-ahdinko ei ole ohi. Jo vuoden kestäneelle kriisille ja yritysten sinnittelylle ei näy vielä varmaa loppua. Kustannustuen kolmas kierros ja tuen enimmäismäärän korottaminen ovat välttämättömiä toimenpiteitä. Samalla on myös valmistauduttava yritysten tukemiseen kolmannen kustannustuen hakukierroksen jälkeen sekä yrityskohtaisen tuen enimmäismäärän edelleen kasvattamiseen.
Keskuskauppakamari painottaa, että EU:n tilapäiset valtiontukisäännöt mahdollistavat yritysten tukemisen paljon merkittävimmillä summilla kuin mitä Suomessa valittu tehdä. Niin sanottujen kattamattomien kiinteiden kustannusten tuen yrityskohtainen enimmäismäärä on SEUT artiklan 107 (2) (b) mukaan 10 miljoonaa euroa.
1. Tukikaudeksi esitetään 1.11.2020-28.2.2021. Pidättekö neljän kuukauden tukikautta sopivana ajanjaksona, ottaen huomioon, että vertailukausi on 1.11.2019-29.2.2020.
Keskuskauppakamarin mukaan tukijakso vaikuttaa sopivalta ottaen huomioon, että kustannustuen toisen hakukierroksen tukikausi päättyy lokakuun 2020 loppuun ja kolmannen kierroksen tukikausi jatkuisi siitä saumattomasti. Vertailu vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2019 on kannatettava, koska silloin voidaan katsoa vielä vallinneen ns. normaalit olosuhteet liiketoiminnalle.
2. Toimialarajaus esitetään pidettäväksi ennallaan, mutta valtiokonttori voi myöntää tukea harkinnanvaraisesti yritykselle, jonka liikevaihto on laskenut Covid-pandemiaan liittyvistä syistä. Pidättekö toimialarajauksen säilyttämistä hyvänä, ottaen huomioon, että asetuksessa määriteltyjen toimialojen ulkopuoliset yritykset voivat hakea tukea myös?
Keskuskauppakamari mukaan on tärkeää, että myös asetuksessa mainittujen toimialojen ulkopuolisten yritysten tulisi voida hakea harkinnanvaraisesti tukea, jos ehdot tuen hakemiselle muuten täyttyvät. Tuen hakijoille on annettava mahdollisuus kuvata yrityksensä todellinen taloudellinen tilanne ja poikkeuksia toimialoihin on voitava tehdä. Harkinnanvaraisuutta toimialarajaukseen tarvitaan, koska moni yritys toimii samaan aikaan useilla eri toimialoilla. Joissakin tapauksissa toimialaluokitus ei myöskään välttämättä vastaa yrityksen todellista toimintaa. Lisäksi korona on kohdellut yrityksiä saman toimialan sisällä hyvin eri tavalla.
On erittäin hyvä, että kolmannella hakukierroksella tuen hakijoiden hallinnollista taakkaa halutaan helpottaa tarjoamalla hakijan valittavaksi erityisen painavia COVID-19-pandemiaan liittyviä syitä harkinnanvaraisen tuen hakemista helpottamaan.
3. Tuen saamisen edellytyksenä on, että yrityksen liikevaihto on laskenut 30 % vertailukauteen verrattuna. Onko 30 prosenttia sopiva tuen määräytymisen edellytyksenä?
Keskuskauppakamari pitää esitettyä 30 prosenttia sopivana tuen määräytymisen edellytyksenä.
4. Tuen enimmäismääräksi ehdotetaan 1 000 000 euroa. Onko enimmäismäärän taso mielestänne riittävä?
On hyvä, että kustannustuen enimmäismäärä nousee. Enimmäismäärän taso ei kuitenkaan edelleenkään ole riittävä. Varsinkin suuret yritykset, jotka ovat myös suuria työllistäjiä, eivät ole saaneet riittäviä korvauksia menetyksistään.
EU:n tilapäisten valtiotukisääntöjen mukaan niin sanottujen kattamattomien kiinteiden kustannusten tuen yrityskohtainen enimmäismäärä on SEUT artiklan 107 (2) (b) mukaan 10 miljoonaa euroa. Suomi on kuitenkin valinnut, että kustannustuki nojaa SEUT artiklaan 107 (3) (b), toisin kuin esimerkiksi Ruotsi ja Tanska. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksille Suomessa myönnettävä kustannustuki on huomattavasti pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä heikentää suomalaisten yritysten kilpailukykyä suhteessa verrokkimaihin kuten Ruotsiin. Eri-tyisesti tämä valinta on kohdellut huonosti suuria yrityksiä, jotka ovat myös merkittäviä työllistäjiä. Esimerkiksi monelle suurelle hotelli- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritykselle nyt esitetty 1 000 000 euron enimmäismäärä ja 1,8 miljoonan euron yrityskohtainen koko korona-ajan maksimitukisumma on täysin riittämätön suhteessa tappioihin, jotka osaltaan johtuvat hallituksen rajoitustoimista ja elinkeinovapauden poikkeuksellisesta rajoittamisesta.
5. Joustamattomat kustannukset
Valtiokonttori voi hyväksyä joustamattomat kulut yrityksen ilmoituksen mukaan ja joustamattomien kulujen määritelmää tarkennettaisiin esityksessä ja perusteluissa. Onko joustamattomien kulujen määritelmä riittävä ja kattaako se riittävässä määrin yrityksille syntyneitä joustamattomia kustannuksia?
Keskuskauppakamari pitää olennaisena, että kustannustuen toisella hakukierroksella kiinteiden, joustamattomien kustannusten rajausta laajennettiin.
Vaikka voi olla hyvä, että kolmatta hakukierrosta varten 4 §:n neljättä kohtaa tarkennetaan, pitää kuitenkin ennen kaikkea huolehtia siitä, että tarkennukset eivät ole poissulkevia ja että joustamattomien kustannusten rajaus pysyy laajana, joustavana ja huomioi yrityskohtaiset erot.
6. Kustannustuen laskentakaava
Kustannustuki lasketaan laissa määritellyllä laskentakaavalla. Jos laskentakaavalla määritelty tuen määrä jää alle 2000 euron, esitetään, että kustannustukena maksetaan 2000 euroa, edellyttäen että yrityksen ku-lut tukikaudella ovat yli 2000 euroa ja että yritys täyttää muut tuen edellytykset. Muutoksen tavoitteena on kohdentaa tukea entistä paremmin pieniin yrityksiin, ml. yksinyrittäjät, jotka aiemmilla tukikausilla ovat jääneet tuen ulkopuolelle, koska tuen määrä on jäänyt alle määritellyn alarajan. Ministeriö pyytää näke-mystänne erityisesti siitä, näettekö tuen tällä tavalla kohdentuvan paremmin pienille yrityksille ja yksinyrittäjille.
Keskuskauppakamari pitää erittäin hyvänä, että kustannustukea esitetään paremmin kohdennettavaksi myös pienille yrityksille ja yksinyrittäjille ja kannattaa laskentakaavan muuttamista esitetyllä tavalla.
