Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt (VN/24935/2021) lausuntoa otsikkoasiassa. Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Keskuskauppakamarin lausunnon pääkohdat ovat seuraavat:
- Keskuskauppakamari pitää erittäin hyvänä tavoitetta tukea nuorten kouluttautumista ja työllistymistä oppisopimuskoulutuksen keinoin.
- Keskuskauppakamarin arvion mukaan esitetty malli koulutuskorvauskokeiluksi ei kuitenkaan tule tuottamaan merkittäviä tuloksia.
- Keskuskauppakamari esittää, että koulutuskorvaukselle tulisi lainsäädännöllä asettaa minimitaso niissä tilanteissa, jossa oppisopimusopiskelija on alle 30-vuotias vailla ammatillista peruskoulutusta oleva henkilö.
- Keskuskauppakamari esittää, että edellä mainitun lisäksi on syytä säätää minimitasoa korkeammasta koulutuskorvauksesta tilanteessa, jossa oppisopimuskoulutusta suorittava henkilö kuuluu oppivelvollisuuden piiriin.
- Keskuskauppakamari esittää, että laaditaan koulutuskorvauksen tarkempaa tapauskohtaista määrittämistä varten valtakunnallinen ohjeistus.
- Keskuskauppakamari pitää esitettyä muutosta säätää asetuksella tutkintovientitoimikunnan asettamisesta, kokoonpanosta ja päätöksenteosta perusteltuna ja kannatettavana.
Tarkemmat perustelut
Koulutuskorvauksen määräytyminen (19 §)
Keskuskauppakamari pitää erittäin hyvänä tavoitetta tukea nuorten kouluttautumista ja työllistymistä oppisopimuskoulutuksen keinoin. Valitettava tosiasia on, että nuoret ovat aliedustettu ryhmä oppisopimuskoulutuksessa. Arviomme mukaan esitetty malli koulutuskorvauskokeiluksi ei kuitenkaan tule tuottamaan merkittäviä tuloksia. Keskeiset ongelmat liittyvät suppeaan kohderyhmän valintaan, koulutuskorvauksen vapaaehtoisuuteen ja koulutuskorvauksen minimitason puuttumiseen.
Keskuskauppakamari huomauttaa, että koulutuskorvausjärjestelmän suurin ongelma on koulutuskorvauksen perustuminen vapaaehtoisuuteen ja se, että koulutuskorvausten minimitasoa ei ole määritelty lainsäädännössä. Tämä johtaa siihen, että koulutuskorvauksia maksetaan tapauskohtaisesti hyvin erilaisin perustein ja eri tasoisina, mikä voi johtaa yritysten eriarvoiseen kohteluun riippuen siitä, missä päin Suomea ja minkä koulutuksenjärjestäjän kanssa oppisopimuskoulutus toteutetaan.
Keskuskauppakamari muistuttaa, että Opetushallituksen tilastojen mukaan maksettujen koulutuskorvausten määrä on ollut viime vuosina laskussa. Toisin sanoen vuosittain koulutuskorvauksina maksettu summa on laskenut. Vuoden 2018 alusta voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen koulutuksenjärjestäjät ovat kuitenkin saaneet merkittävästi aiempaa paremman rahoituksen oppisopimuskoulutuksena tuotetusta tutkinnosta. Keskuskauppakamari pitää tilastoista ilmenevää kehityssuuntaa valitettavana ja muistuttaa, että työnantajat kantavat oppisopimuskoulutuksessa erittäin suuren vastuun oppimisesta ja ohjaamisesta. Tämän pitäisi myös näkyä maksetuissa koulutuskorvauksissa, jotta olisi mahdollista kohdentaa riittävästi resursseja työpaikoilla tapahtuvaan ohjaukseen ja tukeen.
Keskuskauppakamari esittää, että koulutuskorvaukselle tulisi lainsäädännöllä asettaa minimitaso niissä tilanteissa, jossa oppisopimusopiskelija on alle 30-vuotias vailla ammatillista peruskoulutusta oleva henkilö. Tämän lisäksi on syytä säätää minimitasoa korkeammasta koulutuskorvauksesta tilanteessa, jossa oppisopimuskoulutusta suorittava henkilö kuuluu oppivelvollisuuden piiriin. Lisäksi esitämme, että laaditaan koulutuskorvauksen tarkempaa tapauskohtaista määrittämistä varten valtakunnallinen ohjeistus. Tällä ehkäistään sitä, että lainsäädännöllä asetetusta minimistä ei tule myös maksimia, vaan tapauskohtaisesti huomioidaan kaikki tilanteeseen vaikuttavat tekijät.
Tutkintovientitoimikunnan asettaminen (22 a §)
Keskuskauppakamari pitää esitettyä muutosta säätää asetuksella tutkintovientitoimikunnan asettamisesta, kokoonpanosta ja päätöksenteosta perusteltuna ja kannatettavana.