Ursula von der Leyenin tulevan komission kokoonpano ja osaaminen on parhaillaan Euroopan parlamentin tarkasteltavana. Muutama komissaari onkin jo saanut hylkäyksen, eri syistä. Uskon kuitenkin että uusi komissio pääsee aloittamaan marraskuun aikana, lähes aikataulussaan. Tarvitsemme toimintakykyisen komission tarttumaan lukuisiin haasteisiin, joita Eurooppa ja maailma parhaillaan kohtaa.
Suomalaiset yritykset suhtautuvat myönteisesti EU:n kehittämiseen ja syystä. EU:n ansiosta Suomella on myös globaalissa katsannossa kokoaan enemmän vaikutusvaltaa. Euroopan Unionin merkitys on ollut tärkeä niin rauhan kuin taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmista. Molemmat ovat vaatineet valtioilta yhteisiä ponnisteluja ja tahtoa. Suomelle EU-jäsenyys on merkinnyt pääsyä 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinoille ja talous- ja rahaliittoon, jossa yritykset ovat voineet hyötyä valuuttariskien pienenemisestä ja alhaisesta korkotasosta.
Suomen EU-jäsenyyden hyödyt tulevat myös hyvin näkyviin, kun katsomme miten Britannialle käy, jos Brexit toteutuu. Joutuminen ulos EU:n sisämarkkinoilta ja kauppasopimusten neuvotteleminen uudestaan olisi myrkkyä maan elinkeinoelämälle ja taloudelle. On vaikea kuvitella, että britit saisivat neuvoteltua nykyisenkaltaisia kauppasopimuksia ilman EU:n vääntövoimaa.
Uuden komission keskeinen tavoite on tehostaa sisämarkkinoita ja jatkaa tuloksellista kauppapolitiikkaa. Uusia kauppaneuvotteluita jatketaan ja niitä käydään yhdessä kolmansien maiden kanssa. EU:lla ja Suomella sen osana on nyt kauppasopimus noin 70 maan kanssa, mukaan lukien Kanada, Etelä-Korea ja Sveitsi. Kauppa- ja yhteistyösopimusta Mercosuria neuvoteltiin 20 vuotta ja siitä saavutettiin sopu vihdoin tänä kesänä. Sopimus on nyt ratifiointivaiheessa Euroopan unionissa.
EU-Mercosur sopimus on volyymiltaan maailman suurimpia kauppasopimuksia koskaan ja lisäisi voimaantullessaan kauppaa, investointeja, työtä ja hyvinvointia sekä Euroopassa että Latinalaisessa Amerikassa. Paras tapa edetä olisikin ratifioida Mercosur-sopimus. Silloin sen kestävän kehityksen pykäliä voi käyttää oikeusperustana myös Brasiliaa vastaan suunnatuissa toimissa Amazonin polttamisen lopettamiseksi.
Tuloksekkaan kauppapolitiikan jatkaminen on erittäin tärkeää. Näinä protektionismin nousun vuosina, Euroopan unionin täytyy olla se kirkas majakka, joka ajaa avoimen ja sääntöperäisen, reilun kaupankäynnin lisäämistä maailmassa. Myös monenkeskisiä järjestelyitä, kuten maailman kauppajärjestöä on puolustettava kun jotkut haluavat käyttää sitä vain jos se turvaa heidän yksipuoliset intressinsä.
Sisämarkkinoiden toiminnan tehostaminen on Suomen ja koko Euroopan kauppakamarien ykkösprioriteetti tulevan Euroopan komission agendalla. Kasvua ja työpaikkoja syntyy, jos sisämarkkinat aidosti toimivat ja tulevakin komissio jatkaa tuloksellista kauppapolitiikkaa uusien markkinoiden avaamiseksi Euroopan ulkopuolisilla kasvumarkkinoilla.
Euroopassa tulevaisuuden työt syntyvät digitalisaatiosta, korkeasta osaamisesta ja tekoälystä. Komission ohjelmassa etsitään keinoja digitalisaation ja uuden työn luomiseksi, mikä on hyvä asia. Digiverojen ja uusien veropohjien kanssa on kuitenkin oltava tarkkana. Me haluamme, että suomalainen arvonlisä verotetaan myös jatkossa Suomessa. EU-toimilla voidaan toki edistää digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuutta, mutta tavoitteena tulisi olla yhdenmukainen ja kansainvälinen sääntely. Näin tasavertaiset kilpailuedellytykset voidaan turvata.
Myös pk-yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja avoimen, monenkeskisen kauppapolitiikan jatkuminen kuuluvat von der Leyenin ohjelmaan. Niissä tavoitteet ovat yhtenevät kauppakamarien kanssa niin Suomessa kuin eurooppalaisten kauppakamareiden yhteisissä tavoitteissa.
EU on tehokas, kun EU-maiden kesken syntyy yhteisymmärrys ja siitä seuraa toimien yhdenmukainen toteuttaminen. Jos yhteisiä päätöksiä ei panna toimeen, ei ole edellytyksiä integraation syventämiselle. Myös kansalaisten hyväksyntä integraatiolle on varmistettava. Luottamus EU:iin vaatii uskottavaa kansallista EU-politiikkaa, ei niinkään Euroopan parlamentin tai komission toimivallan lisäämistä tai EU:n viestinnän vahvistamista. Eurooppa ei ole Brysselissä tai ”jossakin tuolla”. Eurooppa olemme me itse. Ja meidän on sen toimivuudesta pidettävä huolta.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Savon Sanomissa 13.10.2019.