Työllisyys on nyt 120 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta alkuperäisestä tavoitteesta. Luvut käyvät ilmi Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista, jossa seurataan työllisyystavoitteen etenemistä. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki huomauttaa, että suhdanteen kääntyessä Suomessa on kiinnitettävä huomio kilpailukykyyn.
”Työllisyys jatkaa vakaata kehitystään. Suomen tilanne on tässä suhteessa kansainvälisesti arvioiden kohtalainen. Monessa Euroopan maassa, kuten Ruotsissa tai Espanjassa, tilanne työttömyyden suhteen on ollut kehnompi. Työllisyyden palautumisesta huolimatta hallitus on vielä kaukana tavoitteestaan”, Kotamäki sanoo.
Suhdanteen kääntyessä ja kansainvälisen kaupan lähtiessä nousuun olennaiseksi asiaksi muodostuu Suomen kilpailukyky.
”Ammattiyhdistysliike on kalistellut sapeleitaan ja sanonut suoraan, että syksyn palkkaneuvotteluista tulee vaikeat. Tämä olisi toteutuessaan valitettavaa, koska koko Suomen yhteiskunnalle olisi hyväksi kustannuskilpailukykyä säilyttävät palkkaratkaisut, jotta globaaliin noususuhdanteeseen päästäisiin täysimääräisesti kiinni. Nyt on pidettävä katse pallossa”, Kotamäki sanoo.
”Toivottavasti muistetaan vielä, että finanssikriisin jälkeen Suomen kustannuskilpailukyky pääsi rapautumaan. Vuosina 2012–2015 Suomen talouskasvu oli negatiivista tai minimaalista.”
Koronakriisi nosti esille sosiaaliturvajärjestelmän epäkohdan
Kotamäki muistuttaa, että monet ihmiset eivät saa oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan työttömäksi jäädessään. Ansiosidonnainen työttömyysturva rahoitetaan pääosin veroilla ja työttömyysvakuutusmaksuilla, joita kaikki palkansaajat maksavat. Kassojen jäsenmaksuilla rahoitetaan vain pieni osa kustannuksista.
”Ne, jotka ansioturvaa eniten tarvitsisivat, eivät sitä saa. Tämä vääryys olisi pitänyt korjata jo ajat sitten. Valitettavasti hiljaista on ollut eikä tämäkään hallitus asiaa ole edistänyt. Asia on ajankohtaisempi kuin koskaan”, Kotamäki toteaa.
Kotamäen mukaan kaikkien työttömien tulisi olla oikeutettuja ansioturvaan samoilla säännöillä riippumatta työttömyyskassan jäsenyydestä.
”Koronakriisin aikana järjestelmän epäreiluus on tullut selvästi esiin, kun yksistään huhtikuussa työttömistä työnhakijoista yli 40 000 ei kuulunut työttömyyskassaan eivätkä siten olleet oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan”, Kotamäki sanoo.
”Ratkaisuvaihtoehtoja on kyllä. Jonkun pitäisi poliittinen ratkaisu vain tehdä. Kyse on vain ja ainoastaan poliittisesta tahdosta.”
Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskuri löytyy täältä. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.