Tilastokeskuksen mukaan helmikuussa oli 89 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyysasteen trendi oli 74 prosenttia. Trendi ylittää selvästi koronakriisin alkua edeltäneen tason ja on vertailukelpoisen mittaushistorian korkein. Lukemia voi pitää erinomaisena, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
”Työllisyyden paraneminen jatkui helmikuussa jopa hämmentävän vauhdikkaana. Koronarajoitusten heikentävä vaikutus jäi alkuvuodesta hyvin maltilliseksi. Jatkossa suhdanne heikkenee sodan takia, mutta ei ole odotettavissa, että Suomessa nähtäisiin massiivisen suurta työttömyyden nousua. Heikkenevään suhdanteeseen lähdetään työllisyyskehityksen osalta todella hyvistä asemista”, sanoo Appelqvist.
Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi kohosi helmikuussa 74 prosenttiin. Vastaavia lukemia ei ole mitattu 2000-luvulla. Ennen koronakriisin alkua työllisyysasteen trendi oli korkeimmillaan 72,6 prosenttia. Keskuskauppakamarin laskurista voi seurata työllisyysasteen etenemistä.
Työttömänä oli helmikuussa 185 000 henkeä eli 40 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 6,8 prosenttia.
“Trendi on edelleen korkeammalla kuin ennen koronakriisin alkua, mutta myös työttömyyden osalta tilanne kehittyy hyvään suuntaan”, Appelqvist sanoo.
Lomautusten määrä oli helmikuussa karkeasti samalla tasolla kuin tammikuussa eli hieman alle 27 000. Palvelualojen koronarajoitukset toivat vuodenvaihteessa lomautuksiin pientä lisäystä, mutta tilanteen heikentyminen pysähtyi helmikuussa.
“Jatkossa lomautukset kääntynevät taas laskuun, kun talouden avautuminen etenee”, Appelqvist sanoo.
Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä olleita oli helmikuussa vajaat 103 800. Pitkäaikaistyöttömyyden lasku suhteessa edeltäviin kuukausiin jatkui, mutta aleneminen on yhä erittäin hidasta.
Työllisyyskehitys hyvää – puheet stagflaatiosta ennenaikaisia
Työvoiman kysyntä jatkui voimakkaana – uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin helmikuussa TE-toimistoihin yli 122 000, eli lähes ennätyksellisen paljon.
”Viime aikoina on puhuttu paljon stagflaatioriskistä. Stagflaatioksi kutsutaan harvinaista tilannetta, jossa talouden kasvu on vaisua ja työttömyys nousee, mutta inflaatio silti kiihtyy samanaikaisesti. Inflaation kiihtymisen ja kasvun hidastumisen osalta kriteerit todennäköisesti täyttyvät, mutta työllisyyskehitys on juuri nyt niin hyvää, että puhe stagflaatiosta on ennenaikaista. Merkittävämpi ongelma Suomelle on edelleen työvoiman saatavuus”, Appelqvist sanoo.
