Keskuskauppakamarin ja muiden järjestöjen tilaamasta raportista ”Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi” selviää, että kun kilpailevissa verrokkimaissa on panostettu infran kuntoon ja investointeihin, Suomessa rahoitusta on vastaavasti leikattu. Kauppakamarit vetoavat, ettei liikenteen rahoituksesta leikata. Kansainvälisen toimintaympäristön muuttuessa Suomen logistinen sijainti ei saa karata yhä kauemmaksi päämarkkina-alueilta kohoavien energiahintojen ja rapistuvan kansallisen infran myötä.
Keskuskauppakamarin, SAK:n, SKAL ry:n, Elinkeinoelämänä keskusliiton, INFRA ry:n sekä Suomen Tieyhdistyksen yhdessä tilaama raportti ”Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi” kertoo karua kieltä Suomen infran jälkeenjääneisyydestä. Samaan aikaan, kun Suomessa infran rahoitusta on leikattu, kilpailevissa verrokkimaissa on pystytty panostamaan infran kuntoon ja investointeihin.
”Viime vuosien valitettava kehityssuunta on ollut, että tie- ja rautatieinfran ylläpidon rahoitus on ollut liian alhaisella tasolla ja liikenne on ollut liian helppo kohde leikkauksille. Nykyisen infran heikkenevä kunto johtaa pahimmillaan siihen, että Suomi menettää asemiaan kilpailussa verrokkimaihin, kuten Ruotsiin nähden, ja Suomen houkuttelevuus yritysten sijaintipaikkana vähenee”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.
Ruotsin tavaraviennin arvo vuonna 2021 oli 163 miljardia euroa ja Suomen 71 miljardia euroa. Vastaavasti raportista selviää, että Ruotsin panostukset infraan ovat noin 62 miljardia euroa vuosina 2022–2033, Suomessa vastaava luku on 22 miljardia euroa vuosina 2021–2032.
”Negatiivisen kierteen välttämiseksi meidän tulee panostaa edistykselliseen liikenneinfrastruktuuriin, joka luo kilpailuetua ja edistää Suomen talouden vahvistumista sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kilpailukykyinen talouselämä on välttämätöntä Suomen huoltovarmuudelle”, sanoo Wood.
Kauppakamarien mukaan isoin ongelma on Suomen infran rapautuva kunto, riittämätön rahoitus tilanteen korjaamiseksi sekä yhteisen näkemyksen puute. Wood korostaa, että liikenteestä leikatut eurot ovat pois Suomen kilpailukyvystä, saavutettavuudesta sekä teollisuuden toimintaedellytyksistä.
”Erityisesti nyt kun kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut, ulkomaankaupan varmuuden takaaminen on ensiarvoisen tärkeää ja häiriötilanteissa myös vaihtoehtoisten yhteyksien on toimittava. Suomen täytyy pystyä vastaamaan muuttuvaan tilanteeseen ja puitteet täällä toimiville yrityksille on pidettävä kunnossa”, sanoo Wood.