Euroopan komissio esitteli keskiviikkona 19.2.2020 tekoälyä koskevan valkoisen kirjan. Valkoinen kirja muodostaa pohjan unionin tekoälyä koskevalle toiminnalle. Keskuskauppakamarin lakimies Erkko Meri pitää tärkeänä, että tekoälyä koskevassa sääntelyssä tunnistetaan sektorikohtaiset erot ja teknologian nopea kehitys. Sääntelyn tulee olla teknologianeutraalia ja keskittyä korkean riskin sektoreihin. Sääntelyn pitää mahdollistaa, ei hankaloittaa.
Euroopan komission tammikuussa julkaisemassa työohjelmassa digitalisaatioon liittyvät kysymykset, tekoäly mukaan lukien, ovat keskeisessä asemassa. Tekoälyä ja sen sovelluksia hyödyntävien yritysten kannalta keskeistä on luonnollisesti se, millaista sääntelykehikkoa tekoälyn ympärille lähdetään rakentamaan.
”Komission julkaiseman tekoälyä koskevan valkoisen kirjan yksi keskeisimpiä tavoitteita on luoda yhteinen eurooppalainen lähestymistapa tekoälyyn. Tämä on tärkeää sisämarkkinoiden fragmentoitumisen estämisen kannalta”, Meri sanoo.
Meren mukaan tekoälyyn liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta myös riskejä. Tämä näkökohta on tuotu esiin myös valkoisessa kirjassa. Tekoäly voi edistää merkittävästi innovaatiotoimintaa, mutta sitä kehitettäessä ja hyödynnettäessä tulee kunnioittaa eurooppalaisia arvoja, valkoisessa kirjassa todetaan.
”Tekoäly on kokoelma teknologioita, ei tietty ratkaisu tai tekniikka. Koska teknologia kehittyy nopeasti, tekoälyä koskevassa sääntelyssä tulee korostaa sektorikohtaista joustavuutta ja teknologianeutraliteettia. Kuten komissio on perustellusti todennut, ”not one size fits all”. Yksi yleinen sääntelytapa ei ole realismia. Lisäksi on syytä painottaa sitä, että mahdolliset sääntelytoimet eivät saa jarruttaa innovaatiotoimintaa”, Meri sanoo.
”Lisäksi elinkeinotoiminnan näkökulmasta on tärkeää, että sääntely ennen kaikkea mahdollistaa, eikä hankaloita. Sääntelyn tulee olla myös ennakoitavaa.”
Komissio on esitellyt valkoisessa kirjassa tekoälyä koskevan eurooppalaisen sääntelykehikon tärkeimmät elementit tulevaisuudessa. Lähtökohtana on, että sitovaa sääntelyä esitetään sovellettavaksi vain, kun kyseessä on korkean riskin sektori tai järjestelmä. Merkittävimpiä ovat turvallisuuteen, perusoikeuksiin ja tietosuojaan liittyvät riskit. Korkean riskin sektoreita ovat muun muassa terveys, oikeuslaitos ja poliisi.
”Luottamus on ehdoton edellytys tekoälyn hyödyntämiselle ja kehittämiselle. Korkean riskin toimialoilla sektorikohtaista sääntelyä voidaan pitää ehdottomasti perusteltuna”, Meri sanoo.
”Tekoälyn osalta eri toimijoiden vastuiden täsmentäminen on perusteltua. Sen ennustaminen, missä tekoälyn suhteen mennään kahden vuoden kuluttua, on kuitenkin vaikeaa. Lainsäädännöllä tulee olla ketteryyttä mukautua tulevaisuuden muutoksiin. Tämä on tärkeää pitää mielessä, kun tulevaisuudessa ryhdytään mahdollisiin regulaatiohankkeisiin”, Meri päättää.